Tämän viikon Strasbourg-valmistelut ovat olleet melko kaoottisia, sillä monesta maasta, esimerkiksi Suomesta, on ollut mahdoton matkustaa sinne. Vain 408 736:sta mepistä on paikalla. Olisikin ollut demokratian irvikuva, jos täysistunnossa olisi ollut äänestyksiä (jotka on nyt siirretty toukokuun mini-istuntoon). On jopa hieman epäilyttävää, että edes täysistuntokeskusteluja käydään.

Asialistalla on monia kiinnostavia asioita, kuten yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuus, eläinten hyvinvointi, Euroopan turvapaikkavirasto, SWIFT, tietovaihto lentomatkustajista (PNR) ja komission työohjelma 2010, jota käsiteltäessä vihreät toivat taas esille, että transkatioveron toteuttamiselle on oltava konkreettinen suunnitelma. Huomenna keskustellaan vilkkaasti vuoden 2008 budjetin vastuuvapaudesta.

Tänään keskusteltiin Latinalaisen Amerikan strategiasta, jota käsittelevään Salafrancan raporttiin Vihreät eivät olleet lainkaan tyytyväisiä valiokuntakäsittelyn jälkeen, koska se väistelee vaikeita aiheita, kuten ihmisoikeuksia ja luonnonresurssien kestävää käyttöä. Vihreät pitivät myös kriittisiä puheenvuoroja EU-Kanada suhteisiin liittyvästä päätöslauselmasta, koska muiden ryhmien versioissa ei ollut mukana tärkeitä aiheita, kuten hylkeiden pyyntökieltoa, öljyhiekan tuontikieltoa, ilmastopolitiikkaa, sinievätonnikalaa ja huolia liittyen sekä arktiseen politiikkaan että ACTAan.

Kolmas ulkopoliittisesti kiintoisa teema tänään oli Kirgiisian tilanne. Korkea edustaja Ashton esitteli EU:n toimia asiassa. Nyt tärkeintä olisi, että väliaikaishallitus palauttaa perustuslaillisen tilanteen ja kehittää Kirgiisiaa todelliseksi demokratiaksi järjestämällä pikaisesti vaalit ja uudistamalla perustuslakia ja vaalilainsäädäntöä. En ikinä unohda vuoden 2005 tulppaanivallankumousta Bishkekiin ratsastavine mielenosoittajineen. Vaatimukset olivat samat kuin nyt. Yhteiskunta vaatii perusteellista uudistumista, muuten ei presidenttien vaihtelut auta.