Ajankohtaista
-
IMF:n valta eurokriisissä
Olen kirjoittanut kolme artikkelia IMF:n vallasta ja roolista eurokriisissä. Tässä niistä lyhyesti: 1) IMF expertise in the eurozone crisis : from stimulus talk to austerity policy The eurozone crisis opened a possibility to reform European economic policies. In spring 2010, a new technocratic knowledge regime developed in the form of the Troika that consisted of…
-
Asiantuntijoiden valta EU:ssa ja eurokriisissä – Miten kriisi synnyttää teknokratiaa
Väitöskirjani suomennettu lektio, joka on ilmestynyt Poliittinen talous -lehdessä. Väitöskirjani Power of Experts in the EU: Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010 (2024) (Asiantuntijoiden valta Euroopan unionissa: Troikan synty ja EMU-paradigman jatkuvuus eurooppalaisessa velkakriisissä 2010) [1] tarkastelee asiantuntijoiden valtaa kriisipäätöksenteossa. Aloitan lainauksella, joka korostaa…
-
Poliittisen talouden tutkimuksen tila
Olen Matti Ylösen kanssa Poliittinen talous -lehden päätoimittaja vuosina 2023-2024. Tieteellinen lehti julkaisee suomalaista poliittisen talouden tutkimusta. Se on avoimesti kaikkien luettavissa. Juhlimme lehden 10-vuotisjuhlaa vuonna 2023. Tässä linkit pääkirjoituksiimme, joissa analysoimme poliittisen talouden tutkimuksen tilaa. Globaalin poliittisen talouden tutkimus on ajankohtaisempaa kuin koskaan 10 vuotta poliittisen talouden äärellä Suomi ei ole saari
-
Miksi eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit
Kirjoitin aiheesta Eurooppatiedotukselle. Jutun voit lukea täältä.
-
Kansalaiset mukaan EU-päätöksentekoon
Kirjoitin Sitralle vuonna 2022 selvityksen suomalaisen EU-lainsäädäntöprosessin toimivuudesta (kanssakirjoittajat Lea Konttinen ja Jouni Backman). Selvitys avaa kansalaisille, miten päätökset tehdään. Se sisältää ensi kertaan havainnollistavia prosessikaavioita. Selvityksessä nousee esille, että kansalaisten ei ole helppoa osallistua suomalaiseen EU-päätöksentekoon, joka on oletettua suljetumpaa. Myöskin eduskunnan rooli voisi olla vieläkin vahvempi. Kolmanneksi suomalaiset eivät ole vielä tehokkaita vaikuttamaan…
-
Lobbaustutkijoiden kanta lobbarirekisteriin
Vastaus kyselyyn avoimuusrekisterivalmistelusta Lähetetty 5.5.2020 otakantaa.fi-palveluun Miten lobbaus tulisi mielestäsi määritellä avoimuusrekisterivalmistelussa? Lobbausta tutkivina eri alojen tutkijoina ymmärrämme lobbauksen laajasti vaikuttamisena päätöksentekoon. Avoimuusrekisterin kohdalla se on kuitenkin rajatumpaa vaikuttamista, joka kohdistuu julkiseen päätöksentekoon. Avoimuusrekisterivalmistelussa lobbaus tulee määritellä yhteydenpitona päätöksiä tekevän, valmistelevan tai toimeenpanevan tahon ja sellaisen tahon välillä, jolla on jotain intressejä päätöksentekoon liittyen. Yhteydenpito…
-
Suomeen tarvitaan kattava lobbausrekisteri
Kirjoitimme aiheesta Mari Holopaisen kanssa Verde-lehteen Pidämme Suomea usein demokratian mallimaana. Päätöksenteon avoimuus, hallinnon läpinäkyvyys ja korruption vähäisyys ovat olleet yhteiskuntamme kantavia periaatteita vuosikymmeniä. Saavutukset on tunnistettu toistuvasti myös kansainvälisissä vertailuissa. Esimerkiksi vuonna 2019 Suomi sijoittui vuosittaisessa julkisen sektorin korruptoituneisuutta mittaavassa Transparency Internationalin indeksissä kolmanneksi. Korruptio on kuitenkin suoraa lahjontaa laajempi ja monisyisempi ilmiö. Vuosien…
-
Korona muutti EU-lobbausta, mutta sääntelyä tarvitaan
Kirjoitin EU-lobbauksen sääntelystä Politiikasta.fi-julkaisuun, lue juttu täältä. Koronapandemia pakotti myös EU-instituutiot siirtymään etätyöskentelyyn, mukaan lukien Brysselin lobbarit. Tämä haastaa aiemmat kasvokkaisiin tapaamisiin nojanneet lobbauskäytännöt. Uusi tilanne ei kuitenkaan poista tarvetta säännellä EU-lobbausta ja tehdä siitä läpinäkyvämpää.
-
Soteuudistus jälleen lautakunnassa
Tärkeimmät asiat huomisen sotelautakunnan kokouksessa ovat (koko lista täällä): 1) Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveysministeriön Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista Lähtökohtaisesti lausunto on positiivinen suhteessa loppuraporttiin, jonka mukaan ”Erillisselvityksen ohjausryhmä esittää loppuraportissa yhteisen jatkovalmistelun pohjaksi yksimielisesti vaihtoehtoa, jossa Uudellamaalla olisi neljä itsehallinnosta aluetta ja lisäksi Helsingin kaupunki, jolla olisi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuu…
-
Globaali tasa-arvotyö tarvitsee puolustajia
Kolumni julkaistu Demon nettisivuilla World Economic Forumin mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon kasvaessa yhteiskunnat vaurastuvat ja tulevat turvallisemmiksi. Globaalisti äärimmäinen köyhyys on edelleen sukupuolittunutta: 122 naista suhteessa 100 mieheen elää äärimmäisessä köyhyydessä. Naisiin suunnattu raha ohjautuu lasten koulutukseen ja terveyteen eli kehitykseen. Globaalilla tasolla tasa-arvotyö on siis mitä parhainta kehitysyhteistyötä. Näin on myös demokratian edistämisen suhteen.…