Tällä kertaa blogivieraana Lauran tukiryhmän jäsen Meri Päivärinne

Ensinnäkin,

Kesäkaupungissa lapsen kanssa yksi parhaista asioista on kaupungin leikkipuisto puistoruokailuineen. Lapsi saa kunnon lämpimän aterian, eikä sitä varten tarvitse mennä kesken leikkien minnekään kaverien luota ja auringosta. Erityisesti puistoruokailu on paikallaan, kun on ainoana aikuisena porukassa, samalla pääsee hyvällä tuurilla juttelemaan muidenkin aikuisten kanssa ja omalta osaltaan näissä yhteyksissä myös kaupunginosien yhteisöllisyys rakentuu.

Tänä kesänä kukaan ei onneksi esittänyt puistoruokailun lopettamista säästöjen vuoksi, muistissa taisi vielä olla kuinka minimaaliset säästöt ruokailun lopettaminen toisi. Sen sijaan kaupungin työntekijöille oli annettu uusi ohjeistus: vaikka ruokaa jäisi yli, sitä eivät henkilökuntaan kuuluvat saa syödä. Syyksi Taivallahden puistotädit ja -sedät kertoivat, että kyseessä on kaupungin taholta tullut uusi määräys, jonka taustalla on yksittäisten henkilöiden antama kriittinen palaute kaupungille.

Jäin epäuskoisena miettimään kuinka ihmeessä hyvän ruoan pois heittäminen säästää kenenkään varoja? Miksi lapsille halutaan viestiä, että aikuisten ja lasten ei sovi syödä samaa ruokaa? Oma mieleni pahoittuu huomattavasti enemmän siitä pois heitetystä ruoasta, kuin siitä, että hoitajat voisivat sitä myös ottaa, jos ja kun sitä jää yli. Tiedättehän, että puistoruokailu on kaikille lapsille avoin, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Siksi tilaukset tehdään arvioiden perusteella, jotka eivät mitenkään voi olla desin tarkkuudella joka päivä oikein.

Toiseksi,

Keskustan ehdoton rentoutumispaikka on Yrjönkadun uimahalli. Sen rauhallinen miljöö ja keskeinen sijainti saavat arjen kiireet unohtumaan hetkessä. Erityisesti puusauna on ollut itselleni tärkeä näin kaupunkilaisena; taloyhtiössä on toki sauna, mutta sähkökiukainen nyt vain ei ole suomalaiselle sama asia kuin kunnon puukiukaan löylyt. Aina kun on mahdollisuus, vien myös kansainväliset vieraani tutustumaan paikkaan, yhteen harvoista, jossa vielä on voinut nauttia puusaunasta.

Tämän aamun, 28.8.2012, Helsingin sanomien artikkelissa kerrottiin, että Helsingin ympäristökeskus on vaatinut Yrjönkadun uimahallin puukiukaan käytön lopettamista. Jälleen taustalla on yksittäiseen kritiikkiin reagoiminen. Entäs me kaikki muut? Tuhannet ja tuhannet tyytyväiset kaupungin erinomaisten palvelujen käyttäjät! Totta varmaan on, että positiivista palautetta tulee useammin annettua suoraan asiakaspalvelutehtävässä olevalle, eivätkä kiitokset välttämättä kantaudu päättäville tahoille asti.

No, tuumasta toimeen; mikäli negatiiviseen palautteeseen reagoidaan näin herkästi, ehkä myös positiivista alettaisiin ottamaan paremmin huomioon hallinnossa. Itse lähetin puistoruokailuasiassa sähköpostia alueen johtavalle leikkipuisto-ohjaajalle, ja puusauna-asiassa ympäristöjohtajalle. Osoitteet löytyvät kaupungin sivustoilta.

Meri Päivärinne

Kirjoittaja on töölöläinen tutkija ja kääntäjä, jolla on 4-vuotias tytär.