Pyöräilyolosuhteiden vertailua Berliinin ja Helsingin välillä. Kirjoitus on julkaistu myös Kaupunkifillari-blogissa.
Mikä on ihanampaa kuin viilettää pyörän selässä pitkin Karl-Marx-Alleeta uusgoottilaisten kerrostalojen katveessa kohti auringonlaskua?
Maantieteellisesti tasaisessa Berliinissä pyörät pyörivät usein nautinnollisemmin kuin esimerkiksi Helsingissä. Tämä ei johdu vain maantieteestä, vaan tietoisista ratkaisuista, jotka voisimme ottaa helposti käyttöön myös Helsingissä (tai muissa kaupungeissa).
Ensinnäkin pyöräteitä on rakennettu riittävästi ja ne eivät yleensä katkea yhtäkkiä kuten Helsingissä. Ne on useimmiten erotettu selkeästi kävelijöistä, joiden ei kuulukaan pelätä takaa tulevia ihmisohjuksia. Kävelijät myös pysyvät poissa pyöräteiltä.
Pyöräilyyn suhtaudutaan vakavasti omana liikennemuotonaan. Parhaiten toimivatkin lukuisat pyöräkaistat, joilla voi polkea pitkiäkin matkoja nopeasti taukoamattomia suoria pitkin. Kaiken kruunaa selkeästi merkatut reitit isoissa risteyksissä pyörätaskuineen.
Berliiniläiset autoilijat voisivat kuitenkin varoa pyöräilijöitä enemmän. Suomessakin tässä on parantamisen varaa, mutta kaahausta on vähemmän.
Pyörä on Berliinissäkin usein nopein tapa liikkua, vaikka kaupungin joukkoliikenne toimii hyvin. Parasta on se, että pyörän voi helposti yhdistää muulla joukkoliikenteellä matkustamiseen. Metrossa ja S-bahnissa pyörille on selkeästi merkatut kuljetustilat ja pyörän voi ottaa mukaan jopa raitiovaunuun. Työmatkat sujuvat siis Helsinkiä helpommin pyörän kanssa (Uudet lähijunamme ovat askel parempaan, mutta edelleenkään pyöriä ei saa kuljettaa ruuhka-aikana.) . Viikonloppuisin S-bahn täyttyy retkipyöräilijöistä. Kuitenkin ikävä kyllä pyörän kuljettaminen maksaa, toisin kuin Helsingissä.
Tästä kaikesta voisimme helposti ottaa mallia, jotta Helsingin tavoite 2,5-kertaistaa pyöräily vuoteen 2020 mennessä toteutuisi. Baana on hyvä alku, mutta tarvitsemme vielä paljon lisää katkeamattomia pyöräkaistoja. Tärkeintä on kuitenkin joustava ja salliva asennoituminen. Berliinissä jalankulkijat ja pyöräilijät eivät ole sodassa keskenään ja välillä ne jopa sukkuloivat iloisesti sekaisin. Tämä ei kuitenkaan tunnu toimivan Suomessa, joten parasta on suhtautua pyöräilyyn vakavasti omana liikennemuotonaan ja erottaa se selkeästi jalankulusta. Näin pyöräilijät pääsevät nopeasti määränpäähänsä ja jalankulkijat voivat käyskennellä rauhassa.
Comments
2 vastausta artikkeliin “Pyörät pyörivät paremmin Berliinissä”
Hei Laura!
Kerro vähän tarkemmin, minkälaisia vaunuja Berliinin metrossa on fillareille! Entä muissa Saksan kaupungeissa?
Minä haaveilen siitä, että tulevaisuudessa Helsingin metrojunista vaikkapa joka kolmannessa olisi ihan oma vaunu fillareita varten. Miltä semmoinen sinusta kuulostaisi?
Metroissa tietyt vaunut (ehkä juuri noin joka kolmas) on merkattu sellaiseksi, jossa kuljetetaan pyöriä. Niissä (tai itse asiassa kaikissa vaunuissa) on vaunun päädyissä hieman enemmän tilaa pitää pyörää. Uudemmissa metromalleissa on taas keskellä enemmän tilaa ja alaspäin taitettavat penkit. Ei siis periaatteessa eroa Suomesta niinkään muuten kuin että ruuhkaisemmassa liikenteessä on hyvä, että pyörille on osoitettu selkeästi paikat. S-bahnissa kuitenkin tilanne on vielä parempi eli vaunut, joihin pyörät voi viedä, on merkattu suurella pyörän kuvalla ja niissä on paljon tilaa ja sellaiset alastaitettavat penkit (hieman, kuten Helsingin uusissa metrovaunuissa). Oleellista on siis, että pyörille tarkoitetut tilat on hyvin merkattu. Tuo idea Hgin metron kohdalla toimisi juuri, jos siinä olisi tuollaiset taitettavat tuolit. Siinä pitäisi olla isolla pyörän kuva ja voisi kuljettaa myös ruuhka-aikana, koska ihmiset tietäisivät, että sen vaunun valitessa on kestettävä pyörät tungoksessa.