Erilainen huoli EU:sta

Moni on varmasti huomannut eurokriisin heikentäneen EU:n demokraattista päätöksentekoa. Toisin olisi voinut käydä: valuutan vaikeudet olisivat voineet vahvistaa unionia ja komissiota sekä syventää talousliittoa. Nyt kuitenkin jäsenmaat ovat vallaneet estradin.

Eurokriisin taltuttamiseksi laaditaan tammikuun aikana uusi hallitustenvälinen sopimus. Työhön pääsevät Euroopan parlamentin puolesta osallistumaan jopa kolme meppiä. Kyseessä on tuttu kolmikko, joka veti muun muassa neuvotteluja parlamentin puolesta EU:n uuden ulkosuhdehallinnon perustamisen yhteydessä: oikeiston saksalainen Elmar Brok, demareiden italialainen Roberto Gualtieri ja belgialainen liberaali Guy Verhofstadt. Vihreät ovat onnistuneet neuvottelemaan ryhmään, virallisesti varajäseneksi, Punaisen Danyn eli ranskalais-saksalaisen Daniel Cohn-Benditin. Missä on vielä 2009 hehkutettu Lissabonin henki eli demokraattisesti valitun Euroopan parlamentin vallan kasvaminen?

Uuden perustuslain myötä parlamentista piti tulla myös tasavertainen budjettivallan käyttäjä, mutta esimerkiksi syksyllä päästiin sopuun vuoden 2012 budjetista, jonka kasvuluvut olivat kaukana parlamentin (ja komission) alkuperäisestä vaatimuksesta ja kummallisen lähellä jäsenvaltioiden eli neuvoston esitystä.

Muutenkin viime viikkoina on vaikuttanut siltä, että komission alunperin tulevaisuuteen suuntautuvat esitykset vesitetään hiljalleen jäsenmaiden toimesta: Saksa onnistui vesittämään maatalouspolitiikan uudistuksen biodiversiteettivaatimukset ja ympäristöministerit päättivät ylittää tiedemaailman suosittelemat kalastuskiintiöt noin 40 prosentilla.

On tavallaan hienoa, että eurokriisin myötä EU on kaikkien huulilla. Vielä kun irtaannuttaisiin tästä yhdestä teemasta ja toisaalta jäsenmaiden kantoihin tuijottamisesta ja siirryttäisiin pohtimaan, miten estää unionin luisuminen aiempaankin epädemokraattiseksi.

Tallenna


by

Tags:

Comments