Järjestöille ja soteen rahaa

Huomenna päätetään kaupunkilaisia tukevien järjestöjen avustuksista. Olen itse esittämässä lisärahaa ainakin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden ja pakolaistaustaisten auttamiseen. Itselleni tärkein on myös se, että liikkuvan väestön ja paperittomien häjämajoitukseen tullaan luultavasti myöntämään rahat.

Toinen kokouksen iso asia on ensi vuoden budjetti. On hyvin valitettavaa, että sitä leikataan verrattuna tästä vuodesta. Onneksi tämä selittyy lähinnä kilpailukykysopimuksen aiheuttamilla säästöillä, mutta resursseja ensi vuodelle ei ainakaan ole tätä vuotta lisää. Näin ei pitäisi olla, vaan resursseja pitäisi lisätä kaikkien heikoimpien palveluihin. Olen erityisesti kysynyt virastolta, miten esimerkiksi perheneuvoloiden resursseja lisätään. Käyttösuunnitelmassa linjataan oikein: ”Samalla vahvistetaan perheiden mahdollisuutta saada vahvaa tukea jo perhepalveluissa ilman lastensuojelun asiakkuutta.”

Ensi vuotta leimaa erityisesti soteuudistukseen valmistautuminen ja esimerkiksi muutamien toimialojen siirtyminen HUSiin.

Hyviä asioita on kuitenkin myös luvassa, erityisesti esimerkiksi perhepuolella, jota olen edistänyt:

Terveyskeskusjonot lyhenevät: Vuonna 2017 kiireettömään hoitoon pääsyn tavoite on ainakin alle 14 vuorokautta ja vuoden 2018 aikana alle 7 vuorokautta. Tämän tavoitteen saavuttamista on auttanut vuonna 2016 tehty 17 terveyskeskuslääkärin ja 17 hoitajan lisääminen, joihin on vuonna 2017 varauduttu kokovuotisina.
Kaupunginhallituksessa saatiin neuvoteltua 11,5 miljoonaa euroa lisää soteen. Ne menevät mm. vanhusten kotihoidon palveluiden vahvistamiseen, terveysasemien kiireettömän hoidon saatavuuden parantamiseen, vammaisten ja ikääntyneiden omaishoidon tukemiseen, perhehoitoon sekä maahanmuuttaja- ja erityislasten kouluterveydenhuoltoon.
Terveys- ja hyvinvointi- ja perhekeskusmallit etenee: tavoitteena on, että yksi ammattilainen, yhdessä asiakkaan kanssa, pyrkii huolehtimaan asiakkaan kokonaisuudesta, tarpeen mukaan muita tiimiläisiä konsultoiden. Tavoitteena on, että asiakkaalla on jatkossa yksi koko palvelutarpeen kattava suunnitelma.
- Itäkeskuksen perhekeskus aloittaa kesällä 2017, Vuosaaren perhekeskus syksyllä 2017 ja Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus vuoden 2018 alkupuolella.
- Monitoimijainen perheen palvelutarpeen arviointimalli laajenee koko kaupunkiin. Paljon palveluja tarvitsevan perheen tarpeet arvioidaan asiakkuuden alkuvaiheessa kattavasti. Lapselle tehdään eri toimijoiden yhteistyönä asiakassuunnitelma, nimetään vastuuhenkilö ja tuetaan koko perhettä monitoimijaisilla tiimeillä.
- Laajennettua terveyskeskuksen ja neuvolan aukioloaikaa (7-20) kokeillaan Vuosaaressa 1.12.2016 alkaen. Kokeilua arvioidaan loppukeväästä 2017 ja sovitaan toiminnan jatkosta.
Kevyemmät ja matalan kynnyksen palvelumuodot, kuten ryhmätoiminta ja sähköinen asiointi lisääntyvät. Valmistelussa mm. lastenvalvojien ja koko sosiaalitoimien sähköinen ajanvaraus. Chat-toimintaa laajennetaan muun muassa neuvolassa ja sosiaaliohjauksessa sekä sähköistä asiointia kouluterveydenhuollossa.
Selvitetään mahdollisuutta ulottaa lasten toimintaterapia myös 3-vuotiaisiin helsinkiläisiin lapsiin.
Lastensuojelun laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi toteutetaan toimenpidekokonaisuus, joka parantaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden pysyvyyttä ja saatavuutta ja varaudutaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkauksen tarkistamiseen sosiaalityöntekijöiden saatavuuden turvaamiseksi.
sitovina tavoitteina ovat mm.
- Laajennetaan 3-vuotiaiden terveystarkastukset ja hyvinvointitapaamiset eli ”neuvola päiväkodissa” -toimintamallia vuoteen 2016 verrattuna. (Yhteinen tavoite varhaiskasvatusviraston kanssa).
- Kehitysvammaisten asumispalveluissa itsenäisesti asuvien osuus kasvaa 2 % -yksikköä vuodessa. Lisäksi tuetaan kehitysvammaisten kotona asumista.
”Sote kuulee asiakkaitaan” -kampanjaa jatketaan eli asiakaspalautteen rooli kasvaa.
Budjetti sisältää tulospalkkiomäärärahan
Liikkuvaa työtä, kotiin annettavia sekä jalkautuvia palveluja kehitetään edelleen. (Tästä olen kysynyt, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.)
Kela-siirrosta lisäresursseja sosiaalityöhön: Sosiaaliohjaajien vapautuva työaika painottuu asiakkaiden tukemiseen, muun muassa vahvistetaan nuorten palveluja sosiaaliohjauksella (10 vakanssia) ja jalkautuvaa sosiaalityötä (4 vakanssia) sekä muodostetaan sosiaalineuvonta (12 vakanssia).
Kotihoitoon vuonna 2016 lisättyihin 20 vakanssiin on varauduttu kokovuotisina.

Aiemmat kirjoitukset sosiaali- ja terveyslautakunnasta

Tallenna

Comments