Tänään ei voi olla ylpeä Suomen hallituksesta, sillä jälleen kerran esitetään leikkauksia kehitysmäärärahoihin. Leikkaus on suoraan pois maailman köyhimpien ihmisten elämän auttamisesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Leikkaus pyyhkii pois Kataisen ja Stubbin hallituksen aikaansaannokset määrärahojen suhteen, sillä rahojen prosentuaalinen osuus painuu alimmaksi sitten vuoden 2009. Tämä vuonna, jolloin olemme sitoutuneet saavuttamaan kuuluisan 0,7:n BKTL-prosentin ja jolloin neuvotellaan uusista kansainvälisistä kehitystavoitteista, joiden rahoittamiseen myös kehittyvät maat pitäisi saada sitoutumaan. Tämän voi unohtaa, kun rikkaat maatkaan eivät pidä kiinni lupauksistaan. Suomi erkanee muista Pohjoismaista. Leikkaus on hyvin lyhytnäköistä politiikka ja sekä Suomen arvoja että etuja vastaan.

Viime aikoina on käyty jälleen kerran iänikuista väittelyä kehitysavun merkityksestä. Ei yksinkertaisesti ole totta, ettei kehitysyhteistyöllä saataisi mitään aikaan. Tukena ovat uusimmat tutkimukset. Toki on niin, ettei yksin kehitysavulla voida poistaa köyhyyttä. Tarvitaan merkittäviä muutoksia muilla politiikan aloilla, kuten kaupassa, ja pääomapaon tukkimisessa. Nämä asiat ovat olleet yleisessä tiedossa jo pitkään.

On erittäin hyvä, että pääomapaon tukkiminen on noussut viime vuosina kansainväliseen keskusteluun. Kaikki maat, mutta erityisesti kehitysmaat kärsivät pääomapaosta. Arvioiden mukaan rikkaisiin maihin ja veroparatiiseihin päätyy vuosittain noin yhdeksän kertaa maailman yhteenlaskettuja kehitysyhteistyömäärärahoja vastaava summa. Jos kehitysmaat saisivat käyttöönsä omista luonnonvaroistaan koituvat tulot, usean maan kohdalla se ylittäisi moninkertaisesti kehitysavun.

Tässä keskustelussa unohdetaan mainita se, että tällä hallituskaudella (vihreiden luotsaamana) verokysymykset on nostettu yhdeksi tärkeäksi kehityspolitiikkamme teemaksi. Suomi ei ole siis seissyt tumput suorina, vaikka toki vielä riittää tehtävää.

Suomi tukee afrikkalaisten omien verohallintojen kehittämistä. Suomi on esimerkiksi myöntänyt miljoonan euron tuen Afrikan verohallintojen foorumille (ATAF) vuosiksi 2014-2016. Suomalaiset verohallinnon asiantuntijat tulevat tukemaan tätä asiantuntemuksellaan. Uutta tukea julkisen talouden uudistuksille ja erityisesti verojen keruulle on suunnattu myös suoraan kumppaneillemme Tansaniassa ja Sambiassa. Mosambikissa on myös suunnitelmia verotuksen hallinnon tukemisesta.

Pääomapaon tukkimisessa oleellista on tieto. Siksi on tärkeää, että Suomi on päättänyt rahoittaa politiikkatutkimusta, joka kartoittaa laittomien rahoitusvirtojen vaikutusta maatasolla. Tänä vuonna kohteita ovat Myanmar ja Sambia.

Lopulta kaikkein oleellisinta on se, mitä verorahoilla tehdään. Siksi kansalaisyhteiskunnan tietouden lisääminen sekä laittomista rahavirroista että verorahojen käytöstä ja vuorovaikutuksesta viranomaisten kanssa on tärkeää. Heidi Hautalan ministeriaikana Suomi liittyi Financial Transparency Coalition, jonka tietoisuuskampanjoita Suomi rahoitaa. Järjestettiin muun muassa järjestön kanssa menestyksekäs konferenssi Tansaniassa. Suomi rahoittaa myös Oxfamin hanketta, jonka tavoite kansalaisten tietoisuuden lisäämisellä kehittää verojärjestelmiä oikeudenmukaisempaan ja köyhyyttä poistavaan suuntaan.

Toivottavasti seuraava hallitus jatkaa tätä hyvin alkanutta työtä. Eikä leikkaa enempää kehitysyhteistyömäärärahoja.