Julkaistu 5.9.

Helsingin toiminnalla on vaikutusta ei vain meidän helsinkiläisten arkeen, vaan kaikkialla maailmassa. Siksi on surkeaa, että kolme vuotta valmisteltu Helsingin globaalin vastuun strategialuonnos on laimea ja sisältää vain vähän konkreettisia uusia avauksia.

Helsingin kokoinen suuri ostaja voi vaikuttaa parhaiten rajojensa ulkopuolella ympäristön tilaan ja ihmisoikeuksiin suosimalla hankinnoissaan eettistä ja ekologista tuotantoa. Strategialuonnoksessa luvataan kuitenkin vain ”huomioida kestävä kehitys hankinnoissa” ja ”pyrkiä lisäämään reilun kaupungin tuotteiden käyttöä”. Missä on päätös hakea Reilun kaupan kaupungin arvonimeä sekä luomun ja energiatehokkaiden hankintojen suosiminen?

Helsingin tulee myös julistautua veroparatiisivapaaksi kaupungiksi. Yhteistyökumppaneilta pitää vaatia, ettei niillä ole sidoksia veroparatiiseissa toimiviin yrityksiin. On hyvä, että valtuustoryhmät velvoittavat selvittämään keinoja toteuttaa tämä (HS 2.9.2012) ja se pitää näkyä myös strategiassa. Kansainvälisesti veronkierto on todella merkittävä ongelma, erityisesti kehitysmaille. Köyhistä maista valuu pois rahaa noin yhdeksän kertaa enemmän kuin niitä tuetaan kehitysyhteistyömäärärahoilla, koska pääasiallisesti monikansalliset yritykset väärinkäyttävät veroparatiiseja ja siirtohinnoittelujärjestelmää.

Globaalin vastuun strategiaan pitäisi lisäksi kirjata, että kaupunki ei sijoitus- ja rahoitustoimintansa kautta tee yhteistyötä sellaisten pankkien kanssa, joiden toiminta uhkaa finanssijärjestelmän vakautta.

Strategialuonnos leimaa kehitysyhteistyön vain valtion kysymykseksi, vaikka Helsinki voisi vaikuttaa köyhyyden poistamiseen esimerkiksi pohjoisen ja etelän kuntien kehitysyhteistyöohjelmalla. Kaupungilla on myös mahdollisuus edistää tietoutta kehitysmaiden oloista ja lisätä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Nähdäänkö esimerkiksi ystävyyskaupungit vanhanaikaisiksi?

Kulttuurien välistä vuorovaikutusta tulee lisätä erityisesti kotikaupungissa. Toivottavasti strategian aie ”edistää monimuotoisuuden heijastumista henkilöstön rakenteessa” tarkoittaa muun muassa maahanmuuttajien palkkaamista. Muuten paperi ei käsittele tarpeeksi todellisia maahanmuuttajien ongelmia, kuten turvapaikanhakijoilla olevien traumojen käsittelyä ja nopeutettua kieliopetukseen pääsyä.

Myös ilmastopuolella strategialuonnos tarvitsee tiukempaa otetta. Helsinki hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä! ”Ruoan laadun ja paremman maun puolesta” pyritään toimimaan, vaikka ilmastosyistä pitäisi kasvisruoan määrää lisätä huomattavasti Palmian tarjonnassa. Helsingin tulee myös sitoutua huomioimaan uusiutuvan energian tuotannon sivuvaikutukset.

Globaalin vastuun strategia hehkuu innottomuutta. Helsinki voisi kuitenkin olla eturivissä levittämässä tietoutta ja parhaita käytänteitä kaupunkien globaaleista vaikutuksista. Strategiaan on siis lisättävä paljon konkreettisia toimenpiteitä ja kutsuttava muut kaupungit ja kansalaisyhteiskunta kokoon viemään asiaa kansainvälisesti eteenpäin.