Lautakunnassa haluan palauttaa vanhat edullisemmat omaishoidon tuen kriteerit voimaan ja varmistaa jalkautuvat sotepalvelut

Huomenna on viimeinen tämän sotelautakunnan kokous. On hieman haikea mieli, sillä viimeiset vuodet ovat olleet työntäyteisiä ja olemme saavuttaneet paljon. Jatkan onneksi näiden äärettömän tärkeiden arjen asioiden kanssa tulevassakin lautakunnassa, tällä kertaa varajäsenenä, mutta aktiivisena osana vihreiden sotetiimiä.

Viimeisessä kokouksessa on vielä painavaa asiaa. Ensinnäkin päätämme jatkotoimista liittyen selvitykseen omaishoidon tuen kriteerien muuttamisesta. Me onnistuimme keskeyttämään maaliskuussa uusien kriteerien (jotka heikentävät omaishoitajien tukea) soveltamisen alle 18-vuotiailla ja saamaan nyt esittelyssä olevan selvityksen lautakunnan käsiteltäväksi. Selvityksen mukaan soteviraston vuodenvaihteessa käyttöön ottamien uusien kriteerien perusteella omaishoidontuki heikkenisi tai jopa katkeaisi todella suurella osalla, esimerkiksi puolella lapsiperheistä. Tämä ei ole lainkaan se lautakunnan asettama suunta, jossa omaishoitajia tulee nykyistä paremmin tukea. Ei voi olla niin, että uusien lain mukaamien vapaapäivien luomien lisäkustannusten varjolla leikataan tuesta yleisesti. Samalla on kuitenkin niin, että kriteereitä ei ole aikoihin päivitetty, joten ne voivat olla päivityksen tarpeessa.

Pöydällä olevat höllennykset uusiin kriteereihin ovat oikean suuntaisia: ne mahdollistavat paremmin lasten koulunkäynnin, omaishoitajien työskentelyn, muiden palvelujen vastaanottamisen ja hoidon psyykkinen kuormittavuus pelkän fyysisen sijaan. Ne eivät kuitenkaan ole riittäviä, eikä meille ole pystytty kertomaan, miten ne vaikuttavat omaishoidon tuen saajien määrään. Siksi esitämme, että palataan nyt vanhoihin kriteereihin väliaikaisesti ennen kuin valmistellaan yhteistyössä omaishoitajien järjestöjen kanssa kunnolla uudet kriteerit, jotka eivät lisää toimeentulotuen tai pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta.

Toinen iso asia on 2023 avattava Kampin vanhan metroaseman päälle sijoittuva Keskustan hyvinvointi- ja terveyskeskus, joka tuo yhteen kaikki palvelut saman katon alle palveluverkkokehittämisemme mukaisesti. Ensimmäinen asema avautuu ensi vuonna Kalasatamassa ja viime kokouksessa päätimme avata tällaisen Vuosaareen ensi vuonna. On hyvä, että palveluja kehitetään näin, varsinkin aukiolon laajentaminen auttaa arkea. Sijainti on myös loistava, olemme nimittäin torpanneet muita huonompia paikkoja Keskustasta. Hankeessa on kuitenkin myös seuraavia ongelmia, jotka tulee ratkaista:

-Tarveselvityksessä ei vielä sitouduta muiden palvelupisteiden lakkauttamiseen, mutta siinä seurataan valtuuston asettamaa tavoitetta luopua samasta määrästä neliöitä kuin rakennetaan (10 000), koska kokonaistilamäärä ei saisi kasvaa. Mielestäni valtuuston tulisi ylipäänsä tarkistaa tämä linja. On varmasti hyvä olla varovainen uusien tilojen hankinnassa ja käyttää nykyisiä tehokkaammin, mutta tätä ei tulisi seurata orjallisesti väestön kasvaessa, ainakaan sotessa. Toivoisinkin, että tuota linjausta noin kategorisesti ei tähän kirjattaisi, vaan aidosti päätettäisiin palvelupisteiden lakkautuksesta myöhemmin ja nimenomaan lautakunnassa (toisin kuin kävi Idän neuvoloiden kanssa). Sotepalveluissa on toimittava palvelut, ei neliöt edellä.

-Jos kaikki esitetyt neliöt tulisi leikata, merkitsisi se luultavasti Viiskulman, Töölön, Lauttasaaren ja Laakson terveyskeskusten tiloista luopumista. Vaikka Keskustan terveyskeskus varmasti palvelisi asiakkaita hyvin, on näin rankka keskittäminen palveluiden heikentämistä osalle asiakkaista. Ja soteuudistuksen maailmassa vaarana on, että asemien tilalle tulisi vain yksityiset soteasemat, jotka houkuttelisivat potilaiden mukana rahat itselleen, mikä heikentäisi julkisen puolen rahoitusta. Alunperin kun päätimme uudesta verkosta ja palvelut saman katon tuovista hyvinvointi- ja terveyskeskuksista linjasimme, että samalla pitää kehittää jalkautuvia palveluja ja lähipalveluja. Niin kauan kuin tämä ei etene, ei vanhoista terveyskeskuksista voi luopua. Tapauskohtaisesti alueille kannattaisi jättää ainakin kevyempää läsnäoloa jonkinlaisten etäpisteiden muodossa ja viedä palvelut niiden luo, joiden on vaikea liikkua. Jokaisesta lakkautettavasta terveysasemasta on käytävä erillinen keskustelu.

-Kun puhutaan terveyskeskusten kiinteistöistä luopumisesta, unohdetaan puhua siitä, että samalla menevät neuvoloiden tilat. Tässä ei saa tapahtua niin ja tällä varjolla heikentää neuvolaverkkoa.

-On ikävää, että suun terveydenhuolto ei mahdu keskukseen, mutta kysyessäni mahdollisuudesta rakentaa lisäkerroa vastattiin, että rakennusta ei voi korottaa, sillä kaupunkisuunnitteluvirasto on määritellyt maksimilaajuuden ja –korkeuden rakennukselle kaupunkikuvallisten syiden takia.

Huolimatta näistä huolista, jotka lautakunnan tulisi sisällyttää päätökseensä, on Keskustan terveyskeskus hieno palveluiden parannus erittäin hyvällä paikalle!

Lopuksi on mainittava, että käsittelemme myös Laakson alueelle rakennettava yhteissairaalan tarveselvitystä. Se korvaa HYKS Psykiatriakeskuksen (aik. Hesperian sairaala), Kellokosken sairaalassa olevan HYKS:n psykiatrian, Auroran sairaalan, HYKS:n lastenpsykiatrisen sairaalahoidon sekä Suursuon sairaalan toiminnan. Olen tehnyt tähän lisäysehdotuksen: ”Sosiaali- ja terveyslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen onnistumisen ehto on riittävien avohoidon palvelujen lisäksi psykiatrian asumispalveluiden järjestestäminen Helsingin asuntokannassa. Lautakunta korostaa myös, että purettaville terveyskeskukselle ja neuvolalle on löydyttävä asianmukaiset tilat jatkosuunnittelussa.”

Aiemmat sotelautakunnan kirjoitukseni täällä