Tukea järjestöille, kotihoitoon ja lapsille

Tänään on sosiaali- ja terveyslautakunnassa taas isoja asioita käsittelyssä. Edessä varmasti pitkä kokous.

1. Järjestöavustukset

Järjestöillä on tärkeä kustannustehokas rooli helsinkiläisten terveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja siksi emme ole halunneet niiltä leikata. Myös viime lautakuntakauden alussa torppasimme suuret leikkaukset ja näyttää siltä, että kuvio toistuu tänään. Nyt on esitetty, että järjestöillä olisi käytössä noin 230 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna (ottaen huomioot hätämajoituksen kustantamisen järjestöavustuksista). Tämä ei ole lautakunnan linja ja siksi tulemme esittämään enemmän tukea kuin esityksessä useille järjestöille, jotka tekevät tärkeää työtä aina lapsiperheiden auttamisesta ja seksuaalivähemmistöjen tukemisesta aina asunnottomien ja pakolaisten auttamiseen. Lisäksi esitämme lisää tukea muu muassa HIV-työhön, alzheimer-potilaille, seksuaalisen väkivallan uhreille, eläkeläisille sekä mielenterveys- ja huumetyöhön.

2. Liikkuvan päivystysyksikön pilotointi

Ensihoidon ja päivystysten kuormitus on kasvanut viime vuosina. Yhä useampi ikääntynyt asuu kotona kotihoidon turvin. Akuutissa tilanteessa joudutaan nykyisin soittaa ambulanssi ja kuljettaa potilas sairaalaan arvioon, vaikka moni ongelma voitaisiin kuitenkin ratkaista potilaan kotona.

Teen muutosesityksen siitä, että Reetta Vanhasen aloitteen hengessä Helsingissäkin kokeillaan liikkuvaa sairaanhoitajan päivystysyksikköä, joka lähtee hätäkeskuksen tai esimerkiksi kotihoidon hälyttämänä potilaan kotiin. Sairaanhoitaja arvioi hoidontarpeen, tekee tutkimuksia ja vieridiagnostiikkaa, voi antaa lääkkeitä ja seurata potilaan vointia. Hänellä on mahdollisuus konsultoida lääkäriä etäyhteydellä. Kokeilu tehtäisiin osana meneillään olevaa  kotihoidon ja palvelutalojen asiakkaiden päivystyksellisten tilanteiden hoidon järjestäminen -kehittämishanketta.

3. Ensi vuoden palveluiden rahoitus

Käsittelemme myös sitä, miten ensi vuoden budjetti käytetään ja mihin palveluihin satsataan. Onneksi saimme valtuuston budjettineuvotteluissa neuvoteltua 21 miljoonaa euroa lisää sotepalveluihin, sillä muuten edessä olisivat olleet isot leikkaukset. Tuo lisäraha on päätetty kohdentaa ikäihmisten kotona asumisen palveluiden kehittämiseen, lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveystyön kehittämiseen, tarvepohjaisen lisäresursoinnin (PD eli positiivinen diskriminaatio) käynnistämiseen, neuvoloiden ja koulujen oppilasterveydenhuollon mitoitusten vahvistamiseen sekä lastensuojeluun ja perheneuvoloiden jonojen purkamiseen. Lisämäärärahalla vahvistetaan lisäksi kaupunginhallituksen linjauksen mukaan omaishoidon tukea, vammaispalveluja ja jalkautuvaa sosiaalityötä sekä kehitetään mielenterveys- ja terveyspalveluja.

Tuo linjaus näkyy nyt meille esitettävässä käyttösuunnitelmassa, mutta kuitenkaan ei vielä niin hyvin kuin pitäisi. Viralliset päätökset tehdään vasta seuraavassa kokouksessa, mutta nostan esille ainakin sen, että etsivään ja jalkautuvaan sosiaalityöhön täytyy esittää lisärahaa, samoin kuin perheneuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon. Haluan myös tietää, miten käytännössä kehitetään jalkautuvia palveluita ja riittävätkö lastensuojelun resurssit. Myös nuorten mielenterveystyötä pitää kehittää kunnolla: tarvitaan matalan kynnyksen paikkoja, joista voi hakea apua ilman lähetettä tai muita esteitä. Alan edistämään myös sitä, että synnyttäneet äidit saisivat ohjattua fysioterapiaa myös synnytyksen jälkeen.

Listalla on myös muun muassa ruotsinkieliset palvelut.

Aiemmat kirjoitukseni sosiaali- ja terveyslautakunnasta


Posted

in

,

by

Comments