HSL:n bussireittiuudistus on kokonaisuudessaan varmasti parantanut helsinkiläisten liikkumista joukkoliikenteellä. Ihmettelen kuitenkin sitä, että muutamista linjamuutoksista (lähinnä 55, 18 j 16) paljon annettu kritiikki ei ole aiheuttanut johtopäätöksiä. HS:n mukaan HSL ei aio muuttaa juuri uusittuja reittejä, vaikka blogissa kommentteja kerätäänkin. Toivoisin viranomaisilta joustavampaa asennetta. Uudistus on varmasti ollut raskas prosessi, mutta reittejä on pystyttävä uudelleen muuttamaan, mikäli havaitaan heikennystä palvelutasossa.

Ehkä yksi ongelmista, joka on johtanut yllämainittuun kritiikkiin, on se, että aina ei voida katsoa pelkästään käyttäjämääriä. ”Hitaampi yhteys on parempi kuin ei yhteyttä ollenkaan”, sanoo Veli-Heikki Klemetti HS:n aamun jutussa. Tämä pitää paikkansa erityisesti niille, joiden liikkuminen ei ole helppoa, kuten vanhukset tai raskaana olevat äidit. Toisin sanoen jokin linja voi olla harvoille käyttäjille todella tärkeä.

18 ja 55 ovat olleet myös keskustassa poikittaislinjoja, joillaisia aina tarvitaan. 55 on mennyt perinteisesti sairaalasta sairaalaan. Luulisi, että ihmisillä on tarvetta päästä ainakin muutama vuosi Mariaan kauempaakin kuin Rautatieasemalta. Ihmettelen myös päätöstä jatkaa 18 Eiraan, kun samalla reitillä kulkee pitkälti jo 14. Eikö munkkivuorelaisia haittaa keskustan suoran yhteyden poistuminen?

Olen aiemmin kirjoittanut: ”Haluan, että päätöksiä tehtäessä punnitaan avoimesti kaikkia vaihtoehtoja. Haluan muuttaa politiikan ”sääntöjä”: on rehellistä sanoa joskus erehtyneensä, puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja myöntää muidenkin olevan välillä oikeassa.” Uskon, että myös bussireittiuudistuksessa on voitava muuttaa tehtyjä päätöksiä, kun hetken on kerätty käyttäjäkokemuksia.