1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.(HS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
Olisi hyvä, että kasvavalla muslimiväestöllä olisi mahdollisuus suurmoskeijaan. Kaavoituksessa kaikkia toimijoita on kohdeltava tasapuolisesti. Toki on tutustuttava tarkkaan hankkeen taustoihin, jotta moskeijasta tulee mahdollisimman laajasti ja tasavertaisesti islaminuskoisia palveleva, jos on kyseessä suurhanke.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille.
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Terveys on ihmisoikeus. Kaikilla, myös paperittomilla, tulee olla oikeus perusterveydenhoitoon. Yksi merkittävimmistä aikaansaannoksistani sosiaali- ja terveyslautakunnassa on ollut se, että Helsingissä tarjotaan nyt kaikille paperittomille kiireelliset terveyspalvelut sekä raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille lapsille kiireetön hoito samaan hintaan kuin muille. Nyt kaikille paperittomille tulee antaa oikeus kaikkeen, myös kiireettömään terveydenhuoltoon samaan hintaan kuin muille. Lue lisää.

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)
JOKSEENKIN ERI MIELTÄ
Asuntotuotannon tulee heijastaa tarvetta, esimerkiksi yksinasuvien Helsingissä yksiöiden kysyntä on kova. Asuntoja tarvitaan kuitenkin myös perheille. Perheille sopivan kokoisia asuntoja on vaikea löytää kohtuhintaisesti, siksi niitä tarvitaan kaikkialle kaupungissa. Asunnot tulisi suunnitella siten, että ne ovat muunneltavia asukkaiden elämäntilanteen muuttuessa (esim. huoneiden määrän ja asunnon jakamisen useampaan suhteen). Myös kimppa-asumiselle mahdollisia asuntoja olisi hyvä rakentaa.

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
Suurempia konsertteja on sen verran harvoin, että melu ei ole jatkuvaa. On toki tutkittava, ettei melusta ole merkittävää haittaa, esimerkiksi myöhäisten konserttien suuren määrän myötä, lähialueen asukkaille. Teknisillä järjestelyillä tulee tietysti pyrkiä minimoimaan äänen kantautuminen laajalle.

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Nykyinen kävelykeskusta on liian pieni. On niin liiketoiminnalle, kaupunkilaisille kuin turisteillekin eduksi tehdä kaupungista mahdollisimman käveltävä ja miellyttävä. Tarvitaan selkeä suunnitelma kävelykeskustan laajentamiseksi, joka toteutetaan niin, että keskustassa pääsee kuitenkin autoilemaan. Yksittäisiä kävelykatuja kannattaa tehdä muihinkin kaupungin pienempiin keskuksiin, jotta luodaan alueellisia mukavia julkisia oleskelupaikkoja ja paikkoja katutaiteelle. Lue lisää,

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
Tärkeintä on saada Helsinkiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja (erityisesti vuokra-asuntoja) viheralueita unohtamatta, koska asumisen hinta on karannut käsistä. Kaupunki omistaa tosin jo nyt suuren osan maasta, jonne kannattaa rakentaa. Pakkolunastus kannattaa kuitenkin pitää keinovalikoimassa mukana, esimerkiksi tilanteessa, jossa vapaaehtoiset kaupat eivät onnistu. Tällöin korvaus on oltava oikeudenmukainen.

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Kuntalaisilla pitää olla oikeus vaikuttaa kaupungin päätöksiin. Valitusten käsittelyä kannattaa kuitenkin nopeuttaa, jotta kaavoitus nopeutuisi ja valituksista ei aiheutuisi kohtuutonta hidastetta asuntojen rakentamiselle.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Ensiksi on kevennettävä autopaikkanormia rakentamisen yhteydessä ja siirtää kustannus autopaikan käyttäjälle. Nykyinen autopaikkavaatimus nostaa tarpeettomasti asuminen hintaa. On tärkeää vähentää autoilua ja kannustaa ihmisiä siirtymään joukkoliikenteen käyttäjäksi, jotta hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun ja kaupungista vapautuu tilaa kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle. Tarvitsemme kaavoitusta, esimerkiksi lähipalveluja kuten lähineuvoloita, joka minimoi autoilun tarpeen.

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ.
Toki pääväylät, kuten joukkoliikenteen reitit, kannattaa priorisoida. Mutta pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa nopeammin, jotta kaikilla, myös esimerkiksi pienituloisilla autottomilla, vanhuksilla tai lastenvaunujen kanssa, olisi mahdollista liikkua. Tämä kannustaisi myös hyötyliikuntaan. Pääosin jalkakäytävät tosin ovat kiinteistöjen vastuulla.

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Autoilua toki tarvitaan, mutta joukkoliikenteen palvelua ja yhteyksiä, kuten poikittaisliikennettä, on parannettava, jotta ihmiset siirtyvät pois autoista. Lippujen hintoja on laskettava. Tarvitaan yömetro takaisin, helpompaa pyörien kuljetusta junissa, yli 30-vuotiaille opiskelijoille alennus ja 17-vuotiaat lastenlipun piiriin. Hengitysilma paranee, ilmasto kiittää ja vapautuu tilaa kevyelle liikenteelle, joukkoliikenteelle ja pakolliselle autoilulle.
Lue lisää, myös tämä,

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Maksuton kirjastolaitos on yksi hienoimpia asioitamme: se on yhdenvertainen paikka ihmisille saada tietoa ja tavata toisiaan. Se kannattaa pitää ajan hermolla esimerkiksi digitalisaatiossa, jotta se säilyy kaikille kaupunkilaisille hyödyllisenä paikkana. On hienoa, että kirjastoa onkin kehitetty. Tavaroiden lainaaminen on kestävää ja arkea helpottavaa.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
Koulut ovat lähipalvelu. Pienillä koululaisilla ei saa olla liian pitkä tai turvaton koulumatka. Kaikkein tärkeintä on koulutuksen laatu. Jotta voidaan suojella koulujen resursseja kannattaa joskus yhdistää (hallinnollisesti, ei aina tilojen kannalta) lähellä olevia kouluja kiinteistöistä tai hallinnosta tulevien säästöjen vuoksi. Tämä täytyy tehdä vanhempia kuullen ja huolellisesti, jotta koulunkäynnin laatu ei heikkene. Kouluverkon pitää elää sen mukaan, missä lapsia ja nuoria on.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)
JOKSEENKIN ERI MIELTÄ
Se ei ole perheille paras ratkaisu. Koulujen eriytyminen on toki ongelma. Siihen tulee puuttua satsaamalla kaikkien koulujen opetuksen laatuun, jotta niihin hakeuduttaisiin. Positiivisen diskriminaation rahaa tulee jatkaa. Se säästää. Tasa-arvoisesta peruskoulusta ei voi tinkiä. Huippuperuskoulujen sijaan tarvitaan mahdollisuuksia painotuksiin lähikouluissa. Olen itse käynyt kielikoulun, lapseni on kielikylpypäiväkodissa (ruotsi) ja soisin tällaisen valinnaisuuden säilyvän. Lue lisää.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
Yhdistäminen, varsinkin pienenä, vähentäisi jyrkkää jaottelua tyttöihin ja poikiin. Todellisuudessa tyttöjen ja poikien parissa on erilaisia liikkujia. Ei ole niin, että kaikki pojat haluavat pelata kovaa ja tytöt eivät. Ryhmittelyt toimisivat ehkä paremmin omien tavoitteiden, toiveiden ja motivaation mukaan. Toki esimerkiksi yläasteella herkkänä aikana yhdistämisessä voi olla ongelmia ja vaatisi opettajalta paljon osaamista. Koulujen tulisi puuttua epätasa-arvoon monella muullakin tapaa.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Kannatan lisätuen (positiivisen diskriminaation raha) jatkamista päiväkodeille ja kouluille, joissa on paljon maahanmuuttajia. Ihmisiä ei voi pakottaa asumaan tietyllä alueella, mutta monimuotoisella asuinrakentamisella voidaan vaikuttaa siihen, että maahanmuuttajat jakaantuvat tasaisemmin eri asuinalueille. Joskus on esitetty maahanmuuttajien minimimäärää, mikä on loogisempi ehdotus kotikansainvälistymisen näkökulmasta. Koko keskustelussa viitataan usein lapsiin, jotka ovat Suomessa syntyneitä.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Päivähoidon tulee olla yhdenvertainen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Helsingin ei edelleenkään tule rajoittaa tätä, vaan parantaa päivähoidon laatua. Perheiden tilanteet ovat erilaisia: Vanhempi voi olla kotona mm. hoitamassa suurihoitoista vauvaa tai hakemassa töitä, jolloin aikaa lapsen hoitamiselle ja kehittävälle toiminnalle ei ole yhtä hyvin kuin päiväkodissa. Päivähoidosta on hyötyä, jos perheessä on sosiaalisia, lapsen kehityksen tai maahanmuuttajalapsilla kielen oppimisen ongelmia.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Olen ollut kiitollinen mahdollisuudesta hoitaa vauvoja kotona. Kuitenkin pitkillä naisten perhevapailla on yhteys naisten epätasa-arvoiseen asemaan työmarkkinoilla. Perhevapaajärjestelmää pitäisi muuttaa kannustamaan isiä jäämään kotiin (esim. korvamerkitsemällä vapaita) ja jakamalla kustannukset tasan miesten ja naisten työnantajien kesken. Kotihoidontuki mahdollistaa jo valinnanvapauden. Se on rahallisesti tosin pieni, joten Helsinki-lisä on merkittävä tuki. Lue lisää.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Omaan tuotantoon voi vaikuttaa suoremmin kuin ulkoistettuun. Tärkeintä on terveyserojen kaventaminen ja terveydenhuollon laatu, saavutettavuus ja tulokset. Soteuudistuksessa on ongelmia, jotka liittyvät yhtiöittämispakon ja valinnanvapauden luomaan alueelliseen eriarvoistumiseen, kustannuksiin ja palvelujen karkaamiseen pois päätöksenteolta. Nämä tulee ratkaista. Palvelusetelit ovat jo mahdollistaneet yksityisen markkinan hyödyntämisen. Saavutukseni sotelautakunnassa.

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Asiakasmaksujen poistaminen lisäisi tasa-arvoa. Nykyisellään terveyserot ovat liian suuria eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Esimerkiksi Helsingin päätös poistaa terveyskeskusmaksut oli hyvä päätös, joka on säilytettävä myös soteuudistuksessa. Vaarana on, että päätösten siirtyessä maakuntatasolle, maksut palaavat. Kaikkien maksujen poistamisessa tulisi kuitenkin ensiksi selvittää kustannusvaikutukset. Lue lisää sotetavoitteistani.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia
JOKSEENKIN ERI MIELTÄ
Ihmisten valintaa asuinpaikasta ei voi rajoittaa, mutta tuskin kukaan odottaa, että aivan maaseudulla on palvelut yhtä läheltä saatavilla kuin suurissa kaupungeissa. Tärkeää on lisätä Helsingin asuntotuotantoa niin, että tänne on mahdollista kohtuuhintaisesti muuttaa, mikäli ihminen niin haluaa.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Kaikilla ihmisillä, huolimatta seksuaalisesta suuntautumisesta, tulee olla samat oikeudet. Onneksi tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan 1.3. ja tätä ei pidä perua.
Helsingissä tarvitaan kaupungin työntekijöille lisää koulutusta kohdata seksuaalivähemmistöt.
Lue lisää.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia ja niitä voidaan ottaa lisää. Turvapaikan saaneilla pakolaisilla on Helsingissä monta muuta paikkaa paremmat mahdollisuudet työllistyä täällä, joten siksikin on hyvä aloittaa kotoutuminen täältä. Kotouttamiseen ja maahanmuuttajien työllistämiseen on panostettava. Lue lisää, myös tämä.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Koulujen kuriongelmiin pitää vastata tiukemman kurin sijaan yksilöllisellä tuella, kuten koulupsykologeilla ja luokkakokoja pienentämällä, jotta opettajilla on paremmin aikaa kohdata oppilaat yksilöinä. Kuri ei lisää oppimisen iloa, jota koulun pitää tukea.

Lue lisää.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)
JOKSEENKIN ERI MIELTÄ
On hyvä, että politiikassa on mukana eri arvoista ponnistavia. Minun arvoni ovat ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, ekologisuus, suvaitsevaisuus ja kyky kriittiseen ajatteluun. Koti, uskonto ja isänmaa ovat toki hyviä arvoja nekin, jos niillä tarkoitetaan esimerkiksi erilaisten perheiden tukemista, eri uskontojen kunnioittamista ja omista juurista tietoisuutta, mutta ei suvaitsemattomuutta muita erilaisia ihmisiä kohtaan. Lue lisää globaalista vastuusta.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)
JOKSEENKIN ERI MIELTÄ
Tämä ei ole patenttiratkaisu julkisten palveluiden parantamiseen. Omaan tuotantoon voi vaikuttaa suoremmin kuin ulkoistettuun. Palvelusetelit ovat jo mahdollistaneet yksityisen markkinan hyödyntämisen ja vertailukelpoisen tiedon keräämisen. Käytännössä soteuudistuksessa palveluita joudutaan yhtiöittämään. Uudistuksessa on ongelmia, jotka liittyvät valinnanvapauden luomaan eriarvoistumiseen, kustannuksiin ja palvelujen karkaamisen pois demokraattiselta päätöksenteolta. Nämä tulee ratkaista.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Julkiset palvelut ovat erittäin tärkeitä kuntalaisille. Niiden toimivuus ja laatu on taattava. En korottaisi kunnallisveroa ellei pakko, mutta maltillinen veronkorotus on parempi kuin palveluista, kuten lastensuojelusta leikkaaminen. Verotusta tulisi kuitenkin keventää pienituloisilta.

Helsinki voi kuitenkin käyttää muitakin keinoja palveluiden rahoittamiseen, kuten maltillinen velanotto, säästäminen kuntaliitoksella ja sähköisillä palveluilla, kiinteistöveron korotus ja valtionosuuksien korotus.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Suuret tuloerot tuovat sosiaalisia ongelmia ja turvattomuutta, jotka ovat haitaksi ihan kaikille.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)
JOKSEENKIN ERI MIELTÄ
Ei ole kestävää romuttaa tärkeitä palveluja sillä ajatuksella, että ne tulevat liian kalliiksi. Sen sijaan niitä pitää kehittää. Mm. vanhusväestön kasvaessa täytyy löytää uusia keinoja tukea ikääntyneiden asumista kotona, esim. yhä enemmän palvelujen tuomisella kotiin, uudenlaisella palveluasumisella ja ikääntyneiden ryhmärakentamishankkeilla. Olemme kehittäneet paljon palveluita, mm. jonoja lyhentämällä ja tuomalla ne saman katon alle hyvinvointi- ja perhekeskuksissa. Lue lisää.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Päätöksenteon yksi tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia, että maapallo säilyy myös seuraavalle sukupolvelle. Pitkällä tähtäimellä ympäristön suojelu on myös parempi ratkaisu talouskasvulle ja työpaikoille, kun ympäristön tuhoaminen. Vastakkainasettelu on myös osin vanhentunutta, sillä fiksut työpaikat syntyvät aloille, joilla ei ympäristöä uhata.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Erityisesti kaupungin tekemissä hankinnoissa tulisi kilpailutuksissa asettaa tärkeälle sijalle ympäristökriteerit. Helsingin kokoisella kaupungilla on suuri vaikutusta ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilaan. On tavoiteltava hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä, saatava ilmastotiekartta toimeen ja lisättävä energiansäästöä, viherkattoja ja aurinkopaneeleja katoille. Tuulivoimala Vuosaaren satama-alueelle! Lue lisää.

Iltasanomat
31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Kannatan rajoituksen sijaan lisätuen (positiivisen diskriminaation raha) jatkamista päiväkodeille ja kouluille, joissa on paljon maahanmuuttajia. Ihmisiä ei voi pakottaa asumaan pysyvästi tietyllä alueella, mutta mm. monimuotoisella asuinrakentamisella voidaan vaikuttaa siihen, että maahanmuuttajat jakaantuvat tasaisemmin eri asuinalueille. Joskus keskusteluissa on vastaesityksenä esitetty maahanmuuttajien minimimäärää, mikä on paljon loogisempi ehdotus kotikansainvälistymisen näkökulmasta.

32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Julkiset palvelut ovat erittäin tärkeitä kuntalaisille. Niiden toimivuus ja laatu on taattava. En korottaisi kunnallisveroa ellei pakko, mutta maltillinen veronkorotus on parempi kuin palveluista, kuten lastensuojelusta leikkaaminen. Verotusta tulisi kuitenkin keventää pienituloisilta.

Helsinki voi kuitenkin käyttää muitakin keinoja palveluiden rahoittamiseen, kuten maltillinen velanotto, säästäminen kuntaliitoksella ja sähköisillä palveluilla, kiinteistöveron korotus ja valtionosuuksien korotus.

33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Kasvisruoka on ilmasto- ja eläinystävällinen valinta. Sen lisääminen kaikkien ravinnossa on oleellista kestävämmälle kehitykselle.
Lue lisää, myös tämä.
Ollessani yläasteella kasvissyöjä oli kasvisruoka välillä loppu vuoron tullessa omalle kohdalle, koska ei-kasvissyöjät olivat jo maukkaamman kasvisruuan ottaneet. Potentiaalia oli jo silloin! Ja suosio vain kasvaa tällä hetkellä.

34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Kaikilla ihmisillä on oltava oikeus esimerkiksi terveydenhuoltoon tai yösijaan pakkasella. Olen hyvin tyytyväinen, että olen saanut aikaan hätämajoituksen kaikille ja paperittomille kiireelliset terveyspalvelut sekä raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille lapsille kaiken hoidon samaan hintaan kuin muille. Nyt kaikki terveydenhuolto pitäisi laajentaa kaikille paperittomille samaan hintaan kuin muille ja jatkaa hätämajoitusta. Lue lisää.

35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)
JOKSEENKIN ERI MIELTÄ
Tämä ei ole patenttiratkaisu julkisten palveluiden parantamiseen. Omaan tuotantoon voi vaikuttaa suoremmin kuin ulkoistettuun. Palvelusetelit ovat jo mahdollistaneet yksityisen markkinan hyödyntämisen ja vertailukelpoisen tiedon keräämisen. Käytännössä soteuudistuksessa palveluita joudutaan yhtiöittämään. Uudistuksessa on ongelmia, jotka liittyvät valinnanvapauden luomaan eriarvoistumiseen, kustannuksiin ja palvelujen karkaamisen pois demokraattiselta päätöksenteolta. Nämä tulee ratkaista.

36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Palvelujen on oltava kaikille yhdenvertaisia. Eri asuinalueilla elää erilaisia palveluntarvitsijoita ja alueiden erot ovat hienosyisempiä kuin kaupungin toimipisteen alueiden rajat. Olisi hyvä, että kaupungin palvelut eivät leimaudu vain tietyn ryhmän käyttämiksi. Varsinkin soteuudistusta varten kaupungin palvelujen pitää olla niin laadukkaita, tuloksellisia ja kilpailukykyisiä, että yksityiset markkinat eivät syö niitä pois markkinoilta. Tätä edistämme sotelautakunnassa.

37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Se on kaikkien kuntien velvollisuus. Lisäksi kotouttamiseen ja maahanmuuttajien työllistämiseen tulee panostaa. Turvapaikan saaneilla pakolaisilla on Helsingissä paremmat mahdollisuudet työllistyä, joten kotoutuminen on hyvä aloittaa täältä. Vihreiden ansiosta oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijaperheet saavat nyt jäädä asumaan Helsinkiin.
Lue lisää, myös tämä ja tämä.

38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
Pääkaupunkiseudun kunnat kannattaa yhdistää siten, että esimerkiksi suurimmista kysymyksistä kaavoituksessa, asuntopolitiikassa ja joukkoliikenteessä päätettäisiin yli kuntarajojen. Näin ehkäistään verokilpailua, saadaan säästöjä ja ehkäistään alueiden ja ihmisten eriarvoistumista. Samalla on kuitenkin vahvistettava lähidemokratiaa tekemällä osa päätöksistä nykyisiä kaupunkeja pienemmillä alueilla, jotta päätökset eivät karkaa kauas kuntalaisilta. Yhdistämisestä on järjestettävä kansanäänestys.

39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Ei missään tapauksessa. Maksuton kirjastolaitos on yksi hienoimpia asioitamme: se on yhdenvertainen paikka ihmisille saada tietoa ja tavata toisiaan. Lainausmaksu muuttaisi tämän periaatteen täysin ja saattaisi tuoda myös kustannuksia.

40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Kulttuuri tuottaa hyvinvointia. Siihen kannattaa panostaa. Haluaisin, että kulttuuri olisi paremmin kaikkien saatavilla. Koska monet ihmiset eivät lähde saleihin ja teattereihin katsomaan taidetta, täytyy taidetta tuoda ihmisten luokse arkielämään. Esimerkiksi luvat katutaiteen tekemiselle pitäisi olla ilmaisia ja helpompia. Tarvitaan myös avoimia julkisia tiloja kulttuuritapahtumille ja muulle kokeilevalle toiminnalle. Suvilahden kaasukellot kulttuurikäyttöön!

41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
Maksuluokkia voisi olla nykyistä enemmän. Nykyisin korkeimpaan maksuluokkaan päätyy jo varsin maltillisilla tuloissa. Alemmissa maksuluokissa ja yksinhuoltajilla hoito voisi olla halvempaa ja nykyistä huomattavasti korkeammilla tuloilla hyvin maltillisesti kalliimpaa. Toisaalta varhaiskasvatus voisi olla kokonaan maksutonta, silloin saavutettaisiin nyt sen ulkopuolelle jäävät, mikä voisi tuoda yhteiskunnalle säästöjä. Iltapäivätoiminnan tulee olla edullista. Lue lisää.

42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
Maksuttomuus kannustaisi joukkoliikenteen käyttöön ja estäisi ilmastonmuutosta. Se on matkailuvaltti ja hyvä tavoite, mikäli se ei romuta joukkoliikenteen rahoitusta tai vie rahaa tärkeiltä palveluilta. Hyvä väliaskel olisi esim. eläkeläisten ja lasten ilmaiset matkat ja lippujen hintojen laskeminen. Laatua on parannettava: lisää vuoroja, poikittaisliikennettä, helpompaa pyörien kuljettamista ja yömetro.
Lue lisää.

43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
On outoa, että pääoma- ja ansiotuloverotusta käsitellään eri tavoin. Kunnan talouden kannalta olisi loogista, että myös pääomaverotuloista tulisi kunnalle rahoitusta palveluihin, kuten terveyskeskusjonojen lyhentämiseen, mielenterveystyöhön, lähineuvoloihin ja ikääntyneiden kotihoitoon. Muutos tulisi kuitenkin valmistella huolellisesti valtion ja kuntien yhteistyössä.

44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)
JOKSEENKIN ERI MIELTÄ
Ihmisten valintaa asuinpaikasta ei voi rajoittaa, mutta tuskin kukaan odottaa, että aivan maaseudulla on palvelut yhtä läheltä saatavilla kuin suurissa kaupungeissa. Tärkeää on lisätä Helsingin asuntotuotantoa niin, että tänne on mahdollista kohtuuhintaisesti muuttaa, mikäli ihminen niin haluaa.

45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)
JOKSEENKIN ERI MIELTÄ
Ensisijaisesti kännykäiden käyttö tulisi ratkaista pelisäännöillä, sillä ne voivat häiritä keskittymistä. Jos tämä ei toimi, tulisi luokan ulkopuolelle jättämistä harkita, tosin toteutus voisi olla hankalaa. Kännykät kannattaa pitää mukana osassa opetuksessa, koska ne ovat osa modernia tiedonhakua, jonka oppiminen on osa työelämä – ja jatko-opintotaitoja.

46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Tämä vain lisäisi oppilaiden eriytymistä ja leimautumista, mikä voi heijastua myös myöhemmässä elämässä eriarvoistumisena. Tasoryhmien sijaan tarvitaan yksilöllistä tukea, koulupsykologipalveluita ja kohdennettua rahoitusta erityistukea tarvitseville kouluille. Lue lisää.

47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
Jossain määrin päätöksenteossa on vielä pienten piirien valtaa, mutta Helsingissä tästä on menty paljon eteenpäin. Tähän on auttanut se, että yhä useampi puolue osallistuu tasavertaisesti päätöksentekoon.

48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
Yleisesti Helsingin tulee ajaa tasa-arvoa, myös työnantajana. Kannatan sukupuolikiintiötä, kuten nykyisiä kuntien toimielimiä koskevia. Kaikissa viroissa sukupuolikiintiöt voisivat olla rekrytointiongelma (sukupuolittuneiden alojen vuoksi), mutta yksittäisiin johtaviin virkoihin niitä voisi harkita. Tasaveroisista hakijoista tulee suosia sitä sukupuolta joka on vähemmistössä vastaavissa tehtävissä. Työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuteen tulee puuttua muutenkin, esimerkiksi opintojen ohjauksella.

49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Kerjääminen on merkki siitä, että ihminen on avun tarpeessa. Tässä avuksi ei ole kerjäämisen kieltäminen. Olen jo vuonna 2008 Vihreiden ja nuorten puheenjohtajana ottanut kantaa romanikerjäläisten oikeuksien puolesta. Viime vuosina olen saanut aikaiseksi muun muassa paperittomien terveydenhuollon ja hätämajoituksen, jotka koskevat myös romanikerjäläisiä. Lue lisää saavutuksistani.

50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Globaalisti solidaarisessa Helsingissä on tilaa kaikille. Kaupunki, joka kohtelee maahanmuuttajia hyvin ja tasavertaisina yhteisön jäseninä, kohtelee varmasti hyvin myös muita asukkaitaan. Vanheneva Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Toisaalta maahanmuuttajia ei tule kohdella vain työvoimana. Monikulttuurisuus rikastaa kaikkien kaupunkilaisten elämää. Tarvitaan laadukkaampaa kotouttamista, työllistämistä ja kansainvälisyyskasvatusta kouluihin. Lue lisää.

51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
Ihmisellä on itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa ja oikeus paitsi hyvään elämään, myös hyvään kuolemaan, tarvittaessa hyvän saattohoidon turvin tai halutessaan viime kädessä avustettuna kohtuuttoman kärsimyksen kohdalla. On kuitenkin edellytettävä, että näin peruuttamaton päätös tehdään hyvin vakavasti harkiten ja seurauksista tietoisena. Tämä on tosin hyvin vaikea kysymys, josta ei Helsingin valtuustossa päätetä.

52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Tämä lisäisi huono-osaisuutta entisestäänkin ja ajaisi ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon. Kierre olisi valmiina. Tämä ei luultavasti ratkaisisi terveysongelmia, joihin on puututtava ensisijaisesti yhden luukun periaatteella, ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla, jalkautuvalla sosiaalityöllä ja esimerkiksi lyhyillä perheneuvolan jonoilla. Monilla ei ole nytkään resursseja pitää itseään terveenä. Tästä ei tule rangaista. Lue lisää.

53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Kaikilla ihmisillä, huolimatta seksuaalisesta suuntautumisesta, tulee olla samat oikeudet. Onneksi tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan 1.3. ja tätä ei pidä perua.
Helsingissä tarvitaan kaupungin työntekijöille lisää koulutusta kohdata seksuaalivähemmistöt.
Lue lisää.

54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)
TÄYSIN ERI MIELTÄ
Kaikkia Suomessa olevia syntyperästä, kansalaisuudesta tai äidinkielestä riippumatta tulee auttaa. Olen saanut aikaan muun muassa paperittomien terveydenhuollon ja hätämajoituksen kaikille. Lue lisää. Jos viitataan kehitysyhteistyöhön, on meillä velvollisuus auttaa köyhiä myös globaalisti. Myös kaupungin tulee kantaa globaali vastuunsa. Lue lisää.

55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Suuret tuloerot tuovat sosiaalisia ongelmia, eriarvoisuutta, terveyseroja ja turvattomuutta, jotka ovat haitaksi ihan kaikille. Niihin on puututtava.
Lue lisää tavoitteistani yhdenvertaisuuden puolesta, myös tämä.