Vastasin Helsingin taiteilijaseuran jäsenen kysymyksiin seuraavalla tavalla:

1)Museon ostomäärärahat ovat tuloa taiteilijalle – Taiteilijan palkka. Helsingin kaupungin taidemuseon määrärahat taiteen ostamiseen ovat pudonneet kymmenessä vuodessa 250.000eurosta 105.000euroon (ollen vuonna 1990 vielä 351.000euroa). Tulisiko mielestänne ostomääräraha palauttaa aiemmalle tasolle?

Kyllä. Nämä ovat elintärkeitä rahoja taiteilijoille.

2) Helsingissä asuu ja työskentelee yli puolet Suomen kaikista kuvataiteilijoista. Kuvataiteen tekeminen on kallis ammmatti: kankaat, maalit, kiilapuut, näyttelyn järjestäminen galleriavuokrineen, kuljetukset, kutsujen painattaminen yms. – kaikki työhön liittyvä maksaa. Työtä tehdessään taiteilija työllistää muita: kulttuuritaloja, galleristeja, kuljetusliikkeitä, valokuvaajia ja kirjapainoja- ja taideteoksien lisäksi luo samalla viihtyisää kaupunkiympäristöä ja kaupunkikulttuuria. Edellä mainittujen kustannusten lisäksi kuvataiteilija tarvitsee työhuoneen. Helsingissä työhuoneen vuokraaminen on kallista. Itse maksan kaupungin omistamasta 46m2:n työhuoneesta Kaapelitehtaalla hieman yli 500euroa kuukaudessa. Pitäisikö mielestänne kaupungin subventoida työhuoneen vuokria kaupungissa asuville ja työskenteleville ammattikuvataiteilijoille?

Kyllä, tosin tämä kannattaisi tehdä enemmin niin, että käyttämättömiä kiinteistöjä otettaisiin taiteilijoiden käyttöön edullista vuokraa vastaan.

3) Helsingissä toimii Suomen suurin paikallinen taiteilijajärjestö, Helsingin Taiteilijaseura (yli 750 jäsentä). Helsingin taiteilijaseuralla on kuvataidekoulu ja kurssikeskus, jossa on mm. dysfasia-lapsille oma taideryhmänsä, Taidelainaamo ja Galleria Katariina sekä Galleria Rantakasarmi. Lisäksi seura vastaa ilmaiseksi Malmitalon näyttelytoiminnasta. Seuralla on myös talousvaikeuksia, yksinkertaistettuna: n. kymmenen vuoden aikana on kertynyt arvonlisäveron pahentama 170.000 euron alijäämä taseeseen. Tämä alijäämä on lainaa taiteilijoilta ja on pois taiteilijoiden toimeentulosta. Kaupungin avustus Helsingin taiteilijaseuralle ei ole muuttunut 16 vuoteen (yhden kerran 16 vuoden aikana on tehty indeksikorotukseen verrattavissa oleva tasokorotus). Tulisiko mielestänne Helsingin Taiteilijaseuran kaupungilta saama avustus päivittää nykyistä rahan arvoa vastaavaksi?

Kyllä. En kuitenkaan ole tutustunut seuran talouteen asiaa tarkemmmin, jotta voisi kommentoida asiaa enempää.

4) Kaupungin tiloista 7,1% on tyhjänä. Jos sopivia tiloja löytyy, voisiko mielestänne kaupungin tuki Helsingin taiteilijaseuralle olla ilmaisten tilojen tarjoaminen seuran toimistolle, gallerialle ja kuvataidekoululle?

Tyhjiä tiloja tulee antaa taiteilijoiden käyttöön pientä korvausta vastaan, ei pelkästään Helsingin taiteilijaseuralle, vaan laajasti taiteilijoille.

5) Kuvataiteelle myönnettään muihin taiteen aloihin verrattuna vähemmän apurahoja. Helsingin kaupunki myöntää kuvataiteen apurahoja joka kolmas vuosi. Esim. esittävän taiteen apurahahakemuksia Kulttuuri- ja kirjastolautakunta käsittelee kaikissa kokouksissaan. Pitäisittekö perusteltuna kohdella kaikkia  taiteen aloja yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti siten, että kuvataiteenkin apurahoitus saadaan muiden taiteen alojen kanssa samalle tasolle?

Kyllä. Eri aloja tulee kohdella yhdenvertaisesti.

6) Helsingin kaupunki toteuttaa uudisrakentamisessaan prosentti-periaatetta. Prosenttiperiaatteella kaupunkiimme on hankittu ammattitaiteilijoiden tekeminä taiteellisesti laadukkaita ja korkeatasoisia taideteoksia. Tulisiko Helsingin kaupungin ulottaa Prosentti-periaate koskemaan myös korjausrakentamista ja puistohankkeita?

Kyllä. Kannatan julkiseen taiteeseen satsaamista. Se lisää kaikkien viihtyvyyttä.