Kategoria: Tiede
-
IMF:n valta eurokriisissä
Olen kirjoittanut kolme artikkelia IMF:n vallasta ja roolista eurokriisissä. Tässä niistä lyhyesti: 1) IMF expertise in the eurozone crisis : from stimulus talk to austerity policy The eurozone crisis opened a possibility to reform European economic policies. In spring 2010, a new technocratic knowledge regime developed in the form of the Troika that consisted of…
-
Asiantuntijoiden valta EU:ssa ja eurokriisissä – Miten kriisi synnyttää teknokratiaa
Väitöskirjani suomennettu lektio, joka on ilmestynyt Poliittinen talous -lehdessä. Väitöskirjani Power of Experts in the EU: Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010 (2024) (Asiantuntijoiden valta Euroopan unionissa: Troikan synty ja EMU-paradigman jatkuvuus eurooppalaisessa velkakriisissä 2010) [1] tarkastelee asiantuntijoiden valtaa kriisipäätöksenteossa. Aloitan lainauksella, joka korostaa…
-
Poliittisen talouden tutkimuksen tila
Olen Matti Ylösen kanssa Poliittinen talous -lehden päätoimittaja vuosina 2023-2024. Tieteellinen lehti julkaisee suomalaista poliittisen talouden tutkimusta. Se on avoimesti kaikkien luettavissa. Juhlimme lehden 10-vuotisjuhlaa vuonna 2023. Tässä linkit pääkirjoituksiimme, joissa analysoimme poliittisen talouden tutkimuksen tilaa. Globaalin poliittisen talouden tutkimus on ajankohtaisempaa kuin koskaan 10 vuotta poliittisen talouden äärellä Suomi ei ole saari
-
Kansalaiset mukaan EU-päätöksentekoon
Kirjoitin Sitralle vuonna 2022 selvityksen suomalaisen EU-lainsäädäntöprosessin toimivuudesta (kanssakirjoittajat Lea Konttinen ja Jouni Backman). Selvitys avaa kansalaisille, miten päätökset tehdään. Se sisältää ensi kertaan havainnollistavia prosessikaavioita. Selvityksessä nousee esille, että kansalaisten ei ole helppoa osallistua suomalaiseen EU-päätöksentekoon, joka on oletettua suljetumpaa. Myöskin eduskunnan rooli voisi olla vieläkin vahvempi. Kolmanneksi suomalaiset eivät ole vielä tehokkaita vaikuttamaan…
-
Lobbaustutkijoiden kanta lobbarirekisteriin
Vastaus kyselyyn avoimuusrekisterivalmistelusta Lähetetty 5.5.2020 otakantaa.fi-palveluun Miten lobbaus tulisi mielestäsi määritellä avoimuusrekisterivalmistelussa? Lobbausta tutkivina eri alojen tutkijoina ymmärrämme lobbauksen laajasti vaikuttamisena päätöksentekoon. Avoimuusrekisterin kohdalla se on kuitenkin rajatumpaa vaikuttamista, joka kohdistuu julkiseen päätöksentekoon. Avoimuusrekisterivalmistelussa lobbaus tulee määritellä yhteydenpitona päätöksiä tekevän, valmistelevan tai toimeenpanevan tahon ja sellaisen tahon välillä, jolla on jotain intressejä päätöksentekoon liittyen. Yhteydenpito…
-
Ajatuksia EU:n tilasta
Kommentoin EU:n tilaa, kriisejä, vaaleja ja omaa tutkimustani Eurooppalaisen Suomen podcastissa. Kuuntele täältä, oli kiinnostava keskustelu! Kommentoin myös 1.3. Portugalin EU-asioista vastaavan valtiosihteerin Ana Paula Zacariaksen innostavaa puhetta yliopistolla. Nuorten alhaisesta osallistumisesta EU-asioihin (ja äänestämisestä) toin esille 1) sosioekonomisen taustan vaikutuksen äänestämiseen eli peruselinolosuhteiden ja hyvinvoinnin parantamisen merkityksen osallistumisen lisäämisessä, 2) nuorille tärkeiden asioiden, kuten ilmastonmuutoksen…
-
Murentaako lobbauksen kasvu EU:n demokraattisuuden ja toimeenpanokyvyn?
Kirjoitin tulevaisuusvaliokunnalle menneeseen selvitykseen lobbauksen vaikutuksesta EU:n demokratian tilaan. Arvio luettavisssa täältä.
-
Radiossa EU-lobbaamisesta
Radiohaastatteluni Ylen Brysselin koneessa tammikuussa 2018. Kuuntele ”onko EU:n toiminta riittävän demokraattista ja avointa, väitöskirjatutkija Laura Nordström?”
-
Tankesmedjornas inflytande växer
Min intervju på Svenska Yle om tankesmedjorna, läsa här. ”Enligt Laura Nordström, doktorand på Statsvetenskapliga fakulteten vid Helsingfors Universitet, håller deras inflytande på att växa, trots att de inte ännu har lika stort inflytande i Finland som till exempel i EU och USA.”
-
Ajatuspajojen valta
Tällä viikolla uutisoitiin, ovatko ajatuspajat menettämässä valtaansa. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen omavaltaisesti lukemaan vuonna 2015 valmistuneen graduni, joka oli ensimmäinen aihetta Suomessa syvällisemmin tutkinut työ (aiemmin eräs ministeriön raportti on käsitellyt aihetta myös). Tutkimus löytyy täältä. Yksi tutkimuskohteistani oli Chatham House, joka on valittu tuoreimmalla James McGannin maailman vaikutusvaltaisimpien ajatuspajojen listalla vuoden ajatuspajaksi. Alla tiivistelmä…