Puhe puoluevaltuuskunnassa 2.4.2011

Vielä viime tammikuussa Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman Libyasta. Siinä ei kritisoitu liikaa hallitusta varovaisuuden nimissä. Kaikki tietävät, mitä tapahtui.

Helmikuusssa parin viikon jähmettymisen jälkeen EU ilmoitti uudistavansa naapuruuspolitiikkansa. Yhteistyön ehdoksi asetetaan enemmän oikeusvaltiokehitys. Hyvä päätös, mutta kyse on tyhjästä puheesta, jos samalla veljeillään diktaattorien kanssa, jotka eivät ole tällä hetkellä median valokeilassa. Paraikaa esimerkiksi yhteistyötä halutaan syventää Turkmenistanin kanssa.

Suomen EU-kritiikin vaikuttaa monopolisoineen Soini. Ei riitä, että vihreät vastaavat olevansa ”federalistinen puolue”. EU on ihana, mutta ei-valmis projekti.

Vihreiden pitää pystyä tasapainottelemaan EU-keskustelussa tuomalla esille rehellisesti EU:n aidot ongelmat ilman, että ”missä EU, siellä ongelma” -latteudet saavat lisää vettä myllyynsä.

Tulevien eurooppalaisten vaalien sanoman tulee olla: ”EU on onnistunut rauhan, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ei-valmis projekti, jonka toteutuakseen tarvitaan johdonmukaista ulkopoltiikkaa. Tähän projektiin eivät kuulu diktaattoriveljeilyt öljyn saamiseksi tai maahanmuuttovirtojen tyrehdyttämiseksi.”