Suomessa uutiskynnystä ei tainnut ylittää viime torstainen Euroopan parlamentin tärkeä päätös. Silloin täysistunto äänesti Irania koskevasta päätöslauselmasta, jossa todettiin maan olevan ”verkottuneimpia” maita Lähi-Idässä. Iran vuonna 2009 ja viime kuukausina mm. Pohjois-Afrikka ovat osoittaneet kännyköiden ja netin voiman kansannousuissa.

Kännykässä piilee myös vaara. Vuonna 2009 Iranissa oppositioaktivisteja pidätettiin nimenomaan kännykkäliikennettä seuraamalla. Kävi ilmi, että valvontateknologian oli maahan myynyt Nokia Siemens Networks. Yhtä yritystä pitää syyttää, mutta asiaa enemmän kaivettuamme kävi ilmi, että eurooppalaisen ja amerikkalaisen standardin mukaan kännykkäverkkoihin on lisättävä aina laillinen valvontamekanismi (lawful interception), jonka aktivoimiseen kuitenkin tarvitaan erillinen monitorointilaite.

Heidi Hautala on tehnyt aiheesta kysymyksen komissiolle ja neuvostolle: ”voiko asialle tehdä jotain ja politiikkaa muuttaa?” Vastaukset ovat olleet yhtä tyhjän kanssa.

Nyt kuitenkin politiikan muuttaminen sai vahvan tuen, koska Euroopan parlamentti vaatii, että EU:n yritysten harjoittama valvontateknologian myynti Iraniin kiellettäisiin ja että EU arvioi uudestaan kauppaa, jossa myydään sellaisia tekniikoita, joilla voidaan rajoittaa ihmisoikeuksia. Suomeksi parlamentti kehottaa muuttamaan standardia, jos se mahdollistaa ihmisoikeusloukkaukset. Nyt odotetaan komissiolta ja neuvostolta vastauksia: enää ei tyhjän puhuminen riitä.