Eilen päätimme siitä, miten ensi vuonna Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon rahat käytetään. Syksyn budjettineuvotteluissa onnistuttiin saamaan 11,5 miljoonaa lisää soteen verrattuna kaupunginjohtajan esitykseen (tästä huolimatta ikävä kyllä budjetti ei ainakaan kasva vuodesta 2016). Tuosta rahasta tehtiin hyviä kohdennuksia, esimerkiksi vanhusten kotihoitoon ja terveyskeskusjonojen purkuun. Paketista kuitenkin puuttui satsaus ennaltaehkäiseviin lapsiperheiden palveluihin. Siksi tein esityksen siitä, että puoli miljoonaa euroa lisärahaa ohjataan neuvoloille. Tämä meni läpi!

Esitykseni kokonaisuudessaan oli: ”ja 0,5 milj. euroa neuvoloihin ja perheneuvoloihin jonoja lyhentämään ja Neuvola päiväkodissa -toimintamallin jatkon toteuttamiseksi siten, etteivät muun neuvolatyön resurssit heikkene. Perhekeskusmallin toiminnan aloittamisen jälkeen arvioidaan uudelleen perheneuvoloiden lisäresurssien tarve.”

Perustelut esitykselle oli se, että nyt kun 3-vuotiaiden terveystarkastusta kokeillaan päiväkodeissa (mikä on erinomainen asia) vie se ainakin tässä vaiheessa enemmän hoitajien aikaa. Tämä ei saa tarkoittaa muiden neuvolapalvelujen heikkenemistä. Ei voi myöskään olla, että perheet, jotka tarvitsevat apua, joutuvat jonottamaan kauan perheneuvolan palveluihin. 28 % saa ajan vasta 1-2 kuukauden päähän, tämä on esimerkiksi pienen vauvan kanssa hyvin pitkä aika. Toki hyvin kiireisissä tapauksissa ajan saa nopeasti, mutta mitä nopeammin kaikki pääsevät palveluihin, sitä vähemmän on tarvetta esimerkiksi lastensuojelutyöhön.

Perhekeskusten pitäisi tuoda helpotusta perheiden palveluun ylipäänsä, esimerkiksi siten, että avun tarvetta arvioidaan heti alkuun moniammatillisesti, jolloin ei tarvitsisi jonottaa eri toimijoilta toiselle ja kertoa samat asiat useaan otteeseen. Malli on kuitenkin vasta kehittelyssä ja ensimmäiset perhekeskukset avaavat ovensa ensi vuonna. Läpi mennyt lisäraha auttaa lyhyellä aikavälillä.

Virasto määrittelee tarkemmin, miten raha käytetään, mutta sillä voitaisiin esimerkiksi jonojen lyhentämisen lisäksi lisätä edelleen kotikäyntejä ennen synnytystä niiden perheiden luo, jotka tukea tarvitsevat. Rahalla voi vaikka palkata lisää työntekijöitä, huolehtia laajojen terveystarkastusten toteutumisesta suositusten mukaisesti, pitää huolta käyntikertojen riittävyydestä ja tavoitella 100 prosenttia synnytyksen jälkeisiä kotikäyntejä ensisynnyttäjien luokse (nyt luku on 90 %).

Tarkemmin ensi vuoden soterahojen käytöstä olen kirjoittanut täällä.

Muut sotelautakuntaa koskevat kirjoitukseni löydät täältä.