Ei kovin kauan kestänyt, että ”ei koskaan Suomeen tulevat” lukukausimaksut nousevat taas keskusteluun. EU/Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen pelättiin olevan vain askel maksulliseen koulutukseen ja nyt tästä on konkreettisia merkkejä. Opiskelijajärjestöjen kannattaisi olla todella tiukkana. Kurkkaa nämä: SYL:n sivut  ja ViNO.

Kannanotto 17.2.2010
Vapaa julkaistavaksi

HYY: Lukukausimaksut romuttavat sivistysyhteiskunnan

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) tyrmää valtiosihteeri Heljä Misukan työryhmän koulutusvientistrategian, jossa esitetään lukukausimaksujen käyttöönottamista Suomen korkeakouluissa.

HYYn mielestä on häpeällistä, että työryhmä suosittelee radikaaleja poliittisia toimia, vaikka viisivuotinen lukukausimaksukokeilu EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on vasta alkanut. Tämä osoittaa, että nykyinen lukukausimaksukokeilu otettiin käyttöön vain välivaiheena kohti yleisiä lukukausimaksuja.

HYY vastustaa lukukausimaksuja kaikissa muodoissaan. ”Lukukausimaksut eivät lisää suomalaisen koulutuksen houkuttelevuutta, vaan päinvastoin vähentävät kansainvälisten opiskelijoiden virtaa Suomeen”, hallituksen puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi kommentoi. Useiden tutkimusten mukaan suurin osa Suomeen tulevista kansainvälisistä opiskelijoista ei olisi valmis maksamaan koulutuksestaan.

HYY on erityisen huolissaan siitä, että koulutusvienti asettaa opiskelijat ja tieteenalat eriarvoiseen asemaan varsinkin monialaisissa yliopistoissa. ”Rahoitetaanko jatkossa vain niitä aloja, joissa nähdään potentiaalia vientiin?”, kysyy Korolainen-Virkajärvi. HYY pitää ongelmallisena sitä, että koulutus nähdään ainoastaan tuotteena eikä koko yhteiskuntaa palvelevana instituutiona.

Yliopistolain valmistelun yhteydessä opetusministeri Henna Virkkunen totesi maksuttoman koulutuksen olevan suomalaisen sivistysyhteiskunnan perusta. Nyt tätä kivijalkaa ollaan surutta romuttamassa. ”Lukukausimaksut johtavat uuden luokkayhteiskunnan syntyyn. Tätäkö opetusministeri haluaa?”, kysyy Korolainen-Virkajärvi.

HYY perää laajaa yhteiskunnallista keskustelua maksuttoman koulutusjärjestelmän romuttamisesta ennen tulevia eduskuntavaaleja. Avoimen keskustelun on alettava nyt!
Katri Korolainen-Virkajärvi
hallituksen puheenjohtaja

Katariina Styrman
pääsihteeri

*****

AYY: Mistä näitä lukukausimaksuja oikein tulee?

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) vaatii selvitystä siitä, miten korkeakoulutuksen maksullisuus on päätynyt opetusministeriön luonnokseen koulutusvientistrategiaksi. Koulutusvienti ei edellytä tinkimistä kansalaisten maksuttomasta korkeakoulutuksesta, eikä yksikään puolue ole julkisesti myöntänyt ajavansa lukukausimaksuja.

Strategiassa kiirehditään laajentamaan koulutuksen maksullisuutta, vaikka EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu ei ole vielä edes ehtinyt alkaa. ”Strategiaa laadittaessa on kokeilun tuloksista tehty ennenaikaisia johtopäätöksiä. Kokeilun arvioinnin tulee perustua tuloksiin, ei perusteettomiin ennakko-oletuksiin”, hallituksen puheenjohtaja Jussi Valtonen kommentoi.

Esityksessä todetaan, että suomalaisen koulutusviennin tärkeimmät markkinat ovat EU/ETA-maiden ulkopuolella. Nämä markkinat ovat saavutettavissa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Strategia myös nostaa suomalaisen korkeakoulutuksen vahvuuksiksi mm. korkeakoulutuksen saatavuuden ja kattavuuden. Lukukausimaksujen yleinen käyttöönotto nakertaisi merkittävästi juuri näitä vahvuuksia.

AYY:n näkemyksen mukaan suomalainen yhteiskunta perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon, joka toteutuu parhaiten maksuttoman koulutuksen kautta. Kaikille yhtäläinen oikeus koulutukseen on yhteiskuntamme kulmakivi, jota ei pidä uhrata koulutusviennin nimissä.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta vaatii valmisteluun läpinäkyvyyttä ja edellyttää lukukausimaksukeskustelun tapahtuvan jatkossa avoimin kortein, jotta keskusteluun on ylipäätään mahdollista osallistua.

Jussi Valtonen
hallituksen puheenjohtaja

Teemu Halme
pääsihteeri

*****

TOKYO: Opiskelija ei ole asiakas!

Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry on pöyristynyt Opetusministeriön valtiosihteeri Heljä Misukan koulutusvientityöryhmän esityksestä ottaa Suomen korkeakouluissa käyttöön lukukausimaksut.

Taideopiskelijoiden edunvalvontajärjestönä Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa toimiva TOKYO pitää äärimmäisen lyhytnäköisenä lähtökohtaa, jossa tuotteistaminen otetaan keskeiseksi osaksi koulutuksen suunnittelua. ”Opetusministeriön työryhmä on unohtanut korkeakoulujen alkuperäisen tarkoituksen. Työryhmän esitys ei tähtää kansainvälistymiseen, vaan opiskelijoiden muuttamiseen asiakkaiksi tekemällä sivistyksestä liiketoimintaa”, hämmästelee puheenjohtaja Ilmari Arnkil.

Taideteollinen korkeakoulu on Suomen kansainvälisin korkeakoulu, jossa suuri osa maisteriohjelmista on joko kokonaan tai osittain englanninkielisiä. Vuosia työstetyltä kansainväliseltä profiililta ollaan nyt romuttamassa perusta. TOKYO pitää täysin virheellisenä työryhmän näkemystä siitä, että maksullisuus edistäisi yliopistojen kansainvälisyyttä. Lukukausimaksut eivät useiden muista maista saatujen kokemusten perusteella lisäisi Suomen koulutusviennin mahdollisuuksia. Ylioppilaskunta TOKYOn kansainväliset opiskelijat tekivät maaliskuussa 2009 kannanoton maksuttoman koulutuksen puolesta, jossa todettiin lukukausimaksujen tekevän opiskelun Suomessa mahdottomaksi monelle kansainväliselle opiskelijalle.

Maksullisuus asettaisi opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan, jossa opiskelemaan pääsevät parhaiden sijasta varakkaimmat hakijat.
”Opetusministeriö on esityksellään viemässä Suomea takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, jossa koulutus on harvojen huvia. Työryhmän esitys on selvä askel kohti maksullisen koulutuksen laajentamista myös suomalaisiin opiskelijoihin”, kommentoi Arnkil.

TOKYO on erittäin huolissaan suunnasta, johon suomalaista korkeakoulujärjestelmää ollaan viemässä, eikä voi allekirjoittaa niitä arvoja, jotka sitä nyt ohjaavat.

Lisätietoja: TOKYOn puheenjohtaja Ilmari Arnkil, tokyopj@taik.fi, 045 128 1122

*****

KOMMENTTI, 16.2.2010
SYL JA SAMOK: PUOLUEIDEN OTETTAVA SELKEÄ KANTA KOULUTUKSEN MAKSULLISUUTEEN

ENNEN VAALEJA

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen

ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry ovat tyrmistyneitä

opetusministeriön työryhmän valmistelemasta koulutusvientistrategiasta.

Sen näkökulma kansainvälistymiseen on kapea ja korostetun

markkinahenkinen. Kansainvälistyminen pelkistyy strategiassa pelkäksi

voitontavoitteluksi, mikä on lyhytnäköistä ja surullista.

Työryhmän esityksessä järkyttävintä on ehdotus lukukausimaksujen käytön

laajentamisesta. Taustalla on pyrkimys ulottaa lukukausimaksut myös

suomalaisiin opiskelijoihin. Opiskelijoista halutaan tehdä maksavia

asiakkaita. Mitään asiaperusteita näin merkittävälle periaatteelliselle

muutokselle ei ole annettu. Työryhmän mukaan ”Yhteiskunnallisesti

merkittävään kysymykseen maksullisuuden laajentamisesta on otettava kantaa

seuraavaa hallitusta muodostettaessa.”

Koulutuksen maksullisuudessa ei ole kysymys pienen piirin keskustelusta.

Asialla on kauaskantoisia vaikutuksia koko suomalaisen

yhteiskuntajärjestelmän tulevaisuuteen. Opiskelijajärjestöt vaativat

puolueilta selkeää kantaa koulutuksen maksullisuudesta. Asia ei voi jäädä

hallitusohjelmaneuvotteluihin, vaan äänestäjien on tiedettävä puolueiden

kannat hyvissä ajoin ennen vaaleja.

”Suomen tulee jatkossakin olla hyvinvointivaltion periaatteisiin nojaava

sivistysyhteiskunta. Maksuton koulutus ei ole taakka, vaan päinvastoin sen

tulee olla keskeinen osa Suomi-brändiä, tasa-arvoisen yhteiskunnan

mahdollistaja ja osaavan työvoiman houkuttelija”, sanoo SYL:n

puheenjohtaja Matti Parpala.

”Kyseessä on laaja yhteiskunnallinen asia. Vaadimme jatkossa avointa

keskustelua maksullisen koulutuksen vaikutuksista yhteiskuntaamme”, arvioi

SAMOKin puheenjohtaja Simo Takanen.

Helsingissä 16.2.2010

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL

Matti Parpala

puheenjohtaja

Tuomas Viskari

pääsihteeri

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

Simo Takanen

puheenjohtaja

Jani Hyppänen

pääsihteeri