Kirjoitin aiemmin seuraavan sotelautakunnan asioista jo paperittomien yhteydessä. Asialistalla on myös monia muita asioita, kuten järjestöavustusten periaatteet. Tärkeimpänä kuitenkin terveyskeskusverkko, josta valtuusto on meiltä vaatinut tulevia suuntalinjoja
Pöydällä oleva esitys on siinä mielessä edistysaskel, että se on kaukana on alkuvuoden kohu-uutisista vain neljästä suurterveysasemasta, joita tukisivat ”terveyskioskit”.
Esityksenä on, että ”keskusterveysasemamallista luovutaan ja sen sijaan kehitetään
yhtenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation huomioon ottavaa terveysaseman toimintamallia.”
Tärkeintä on mielestäni lähestyä asiaa palvelut edellä: mitä palveluja ihmiset (ja ketkä) tarvitsevat lähellä kotiaan, mitkä riittävät hyvien liikenneyhteyksien päähän (esimerkiksi harvemmin käytettävät palvelut) ja mitkä palvelut voidaan tuoda joko kotiin tai enemmän sinne, missä ihmiset jo ovat (esimerkkinä terveyskioskit). Esimerkiksi neuvolan tulee olla melko lähellä, sillä tietyssä vaiheessa elämässä siellä on käytävä usein.
Toisaalta nyt meillä on ainutlaatuinen tilaisuus yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten Kalasataman uudessa terveyskeskuksessa tullaan tekemään. Terveyserot ovat kasvaneet aivan liian suuriksi, jolloin ei voi enää kääntää selkää ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tärkeydelle. Siksi on myös hyvä, että virasto esittää, että terveysasematoiminnasta erillisen perhekeskustoimintamallin valmistelu aloitetaan. Tämän tulee toteutua ripeästi.
Muuten selvityksen suurimpana ongelmana on nimenomaan se, ettei sitä ole valmisteltu selvittäen samalla sosiaalipuolen verkkoa ja sen integrointia. On vaikeaa sitoutua terveyskeskusten määrän pienentämiseen tiettyyn lukuun (nyt esityksenä on alle 20 asemaa vuonna 2025, kun nyt niitä on 25 kpl), jos samalla ei mietitä, mitä (osin sosiaali)palveluja voidaan lähemmäs ihmisiä jättää. Ja mitä voidaan viedän esimerkiksi ikäihmisten koteihin. Näen ainakin tässä vaiheessa esimerkiksi, että keskusta on turhan suuri alue vain yhdelle keskusasemalle.
Terveyslautakunta päätti vuonna 2005, että terveysasemien lukumäärää vähennetään 30:stä 20:een vuoteen 2020. Siksi esimerkiksi Koskelan terveysasema yhdistettiin Oulunkylään, jonka bussiyhteyksistä on jonkin verran valitettu. Nyt on siis kyse myös tämän linjan tarkistamisesta.
Hyvää esityksessä on se, että iltavastaanottoja kokeillaan, jotta erilaisissa elämäntilanteissa olevat pääsevät helposti hoitoon. Myös Terveyspysäkki-toimintaa jatketaan Itäkeskuksessa. Voisiko sitä laajentaa myös muualle?
Ottaisin mielellään kaupunkilaisten ajatuksia vastaan: mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut tulee olla lähellä ja mitkä riittävät vähän kauemmaksikin (jos sinne pääsee joukkoliikenteellä helposti). Entä onko tärkeämpää, että palvelut ovat lähellä vai samassa paikassa, niin ettei tarvitse asioida eri paikoissa? Jos katsoo vaikka Koskelan terveysaseman tapausta: oliko oleellisempaa, että korvaava paikka löytyi suhteellisen läheltä vai olisiko riittänyt, että esimerkiksi hyvien yhteyksien päässä, mutta kauempana olevaa Kallion terveysasemaa olisi laajennettu ottamaan vastaan enemmän potilaita esimerkiksi iltavastaanoton kautta?
Muut kirjoitukseni liittyen sosiaali- ja terveyslautakuntaan
Comments
Yksi vastaus artikkeliin “Missä terveyskeskuksia tulee olla?”
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen
valmisteltavaksi.
Perustelut:
Lautakunta pitää tärkeänä, että valtuuston tahtotila – sosiaali- ja
terveyspalvelujen integrointi entistä paremman palvelun ja asukkaiden
tarpeiden huomioon ottamisen saavuttamiseksi toteutuu palveluverkon
uudistamisessa. Siksi on tärkeätä, että so-te palveluverkon
valmisteluun varataan riittävät ajalliset ja henkiset resurssit. Lisäksi on
varmistettava, että henkilöstö pääsee vaikuttamaan uudistustyöhön ja
sitä kautta sitoutuu muutoksien läpiviemiseen. Siihen tarvitaan myös
aikaa.
Lautakunta katsoo, että nyt esittelyssä oleva ehdotus vaatii vielä
jatkovalmistelua ja päättää palauttaa asian uudelleen valmisteluun
seuraavin jatkovalmisteluohjein.
Sosiaali- ja terveystoimen integraation ja sen myötä muuttuvien
palvelutarpeiden on oltava suunnittelun lähtökohtana, minkä pitää
näkyä entistä selkeämmin ennen muuta sisällöllisesti, mutta myös
fyysinä tiloina sekä keskustasolla että paikallisesti. Integraation
edellytyksenä onselkeän palvelukonseptin laatiminen, minkä
periaatelinjaukset ja toteuttamismallit lautakunta hyväksyy. Tähän on
sisällytettävä ainakin perhekeskusmalli, lähipalvelut vs. keskitetyt,
monipuolisemmat palvelut sekä koti- ja itsehoidon toteuttaminen.
Mahdolliset pilotoinnit on esiteltävä alustavin hahmotelmin.
Ennaltaehkäisevän työn toteuttamismallien nykyistä selkeämmät
linjaukset ottaen huomioon sosiaali- ja terveystoimen ja mahdollisesti
myös muiden hallintokuntien yhteistyö.
Palveluverkon tarkastelussa otetaan huomioon erityisesti hyvät
joukkoliikenneyhteydet ja tulevaisuudessa kasvavat ihmisten
palvelutarpeet. Palveluverkon suunnittelussa on joukko
epävarmuuksia, mutta esim. seuraavia asioita, jotka vaikuttavat
palveluverkon tiheyteen tai palvelukonseptiin pitäisi ottaa huomioon;
– voimassa olevan terveydenhuoltolain vaikutukset
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen rajan
madaltaminen- v. 2014 voimaan tuleva potilasdirektiivi ja sen mahdolliset vaikutukset
– meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntarakenteen
uudistaminen kuten myös
– maankäyttöä koskevan uuden yleiskaavan valmistelu
Palveluverkkoon vaikuttavien asioiden pohdinta erilaisina
vaihtoehtoisina ratkaisuina tulisi näkyä palveluverkkoa koskevassa
suunnitelmassa. Lautakunta näkee, että terveysasemaverkkoa
koskevat aiemmat päätökset arvioidaan uudelleen ja so-te
palveluverkkolinjauksia tarkistetaan viimeistään 2016 ja aina
tarvittaessa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaan