Vastasin ammattiliittoni eli Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n vaalikyselyyn:

Kuntien lakisääteisiä velvollisuuksia ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä opetuksen järjestäminen. Nykyisten niukkojen talousresurssien aikana 1) mitkä muut palvelut koet tärkeiksi ja haluaisit säilyttää? 2) mistä palveluista voisi luopua?

En lähtisi ensimmäiseksi karsimaan palveluiden kirjosta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja opetuksen lisäksi kulttuuriin, perheisiin, työllistymiseen, joukkoliikenteeseen, maahanmuuttajiin, liikuntaan, kirjastoihin, asumiseen ja nuoriin liittyvät palvelut ovat kaikki tärkeitä. Säästäisin ennemmin esimerkiksi virastojen raja-aitoja purkamalla, sähköisellä asioinnilla ja kiinteistöjen tyhjäkäytön lopettamisella (kaupungilta löytyy paljon tilaa, jota kaupunkilaiset voisivat haluta vuokrata). Kasvattaisin myös budjetin tulopuolta (kts. seuraava vastaus) ennemmin kuin leikkaisin palveluista. On tietysti järkevää käydä läpi palveluntarjontaa, jotta voidaan nähdä, ovatko kaikki yksittäiset palvelut taantumassa tarpeellisia.

Millä tavoin kuntasi tulisi taloudellisesti toimeen nykyistä paremmin?

Vastasin: ”kuntaliitoksella, valtionosuuksien lisäämisellä, kiinteistöveron nostamisella ja muu keino, mikä”. En kannata palvelumaksujen korotusta.

Pääkaupunkiseudun kunnat kannattaa yhdistää siten, että esimerkiksi yleistasoisesta kaavoituksesta, asuntopolitiikasta, joukkoliikenteestä ja erikoissairaanhoidosta päätettäisiin yli nykyisten kuntarajojen. Näin ehkäistää verokilpailua, saadaan säästöjä ja ehkäistään alueiden ja ihmisten eriarvoistumista. Samalla on kuitenkin vahvistettava lähidemokratiaa tekemällä osa päätöksistä nykyisiä kaupunkeja pienemmillä alueilla.

Valtionosuusjärjestelmää tulee kehittää ottamaan paremmin huomioon Helsingin kokoisen suuren kaupungin erityiskustannukset.

”Muu keino” on muun muassa maltillinen velanotto. Taantuman aikaan maltillinen velkaantuminen on tarpeen palvelujen turvaamiseksi, mutta tulevaisuudessa talous on tasapainotettava. Myös sähköisillä palveluilla voidaan saada aikaan säästöjä palvelun laatua heikentämättä. Myös harmaan talouden kitkentä hyödyttää taloutta. En korottaisi kunnallisveroa ellei pakko, mutta veronkorotus on parempi kuin palveluista leikkaaminen.

Kiinteistöveroa voisi nostaa asteittain siten, että veronkorotus ei aiheuttaisi kohtuutonta taakkaa yksittäisille ihmisille. Kiinteistövero tulisi porrastaa niin, että se kannustaa parantamaan asumisen energiatehokkuutta. Myös rakentamattoman tontin veroa voisi korottaa.

Minkä näet suurimpana uhkakuvana kunnassasi seuraavan neljän vuoden aikana ja millä keinoilla siitä selvitään?

Yksi suurimpian uhkakuvia on sekä ihmisten että alueiden eriarvoistuminen.

Helsingin tulee pystyä kohdistamaan resursseja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kaupunkilaisille nykyistä paremmin. Tasa-arvoisilla palveluilla ehkäistään eriarvoistumista, syrjäytymistä ja urbaania köyhyyttä. Palveluiden, kuten päiväkotien, on löydyttävä läheltä. Ennaltaehkäisyyn, esimerkiksi terveydenhuollossa, on satsattava enemmän. Julkinen terveydenhuolto on saatava ylipäätään kuntoon, sillä terveyserot ovat kasvaneet liikaa. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmiin on puututtava. Tasalaatuiset koulut ja opintojen ohjaus voivat ehkäistä syrjäytymistä.

Eri alueiden eriarvoistumista estetään rakentamalla erilaisia asuntotyyppejä joka asuinalueelle: rikkaita ja köyhiä ei tule erotella. Asumisen kalleuteen on puututtava edullisia vuokra-asuntoja rakentamalla.