Opiskelulleko hintalappu?

Tänään Hesarissa todettiin Tampereen yliopiston rehtorin Krista Varantolan kannattavan opintoseteleitä. Hänen mukaansa meillä ei ole varaa järjestelmään, jossa opintoihin pääsy viivästyy ja opintoajat venyvät kohtuuttoman pitkiksi. Näihinkö muka opintosetelit jotenkin auttaisivat?

Olen ylipäätään koulutuksen kaupallistumista vastaan, mutta tässä vaatimuksessa on ihan selkeää epäloogisuutta. Miksi ihmiset eivät myönnä sitä, mikä on oikea syy opintojen venymiselle? Yksinkertainen syypää on työssäkäynti. Se taas johtuu siitä, ettei opintotuella elä (edes mahtavan 40 euron korotuksen jälkeen) ja toisaalta siitä, että vastavalmistuneen odotetaan olevan valmis työntekijä. Miten opintosetelit tähän auttaisivat? Vaikutus olisi aivan päinvastainen, kun setelien loputtua tai niiden loppumisen pelossa opiskelijat kävisivät yhä enemmän töissä.

Jos halutaan täysipäiväisesti opiskelevia opiskelijoita, on yksinkertaisesti tarjottava sen mahdollistama taloudellinen tuki. Tämän lisäksi tarvitaan tietysti tarpeeksi opetusta, joustavia tenttimahdollisuuksia ja kunnollista opintojen ohjausta peruskoulusta korkea-asteelle.

Toisaalta on mielestäni väärin syyllistää opiskelijoita venyvistä opinnoista muuten kuin heidän oman hyvänsä vuoksi (opintoihin palaaminen työskentelyn jälkeen ei ole helppoa niin henkisesti kuin taloudellisestikaan). Opiskelijat halutaan nopeammin valmiiksi töitä tekemään, kun samalla heitä syyllistetään töiden tekemisestä opiskelujen aikana. Hetkinen, toistuiko sana työ kaksi kertaa?


Posted

in

,

by

Tags:

Comments