Tiistain sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa on paljon painavaa asiaa: päällimmäisenä paperittomien terveydenhuolto, Kampin kappelin sosiaalityö ja palvelusetelit.

Paperittomien terveydenhuolto

Mielestäni on kohtuutonta, että paperittomien siirtolaisten terveydenhuolto on Helsingissä vapaaehtoisten lääkärien (Global Clinic) harteilla. Suomi ei noudata edes Euroopan neuvoston vähimmäisvaatimusta maksuttomasta kiireellisestä hoidosta.

Kyse on siitä, että laittomasti Suomessa oleskelevat ovat terveysjärjestelmien ulkopuolella. Tarkkaa tietoa henkilöiden määrästä ei ole, mutta lukumääräksi on arvioitu 2000 – 3000, joista suurin osa oleskelee pääkaupunkiseudulla. Paperiton siirtolainen voi olla ulkomaalainen, jolla on ollut oleskelulupa tai viisumi Suomeen, mutta joka on luvan umpeuduttua jäänyt oleskelemaan Suomeen tai kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ulkomaalainen tai ihmiskaupan uhri. Terveydenhuollon ulkopuolelle jäävät myös romanit, jotka eivät kuulu kotimaassaan terveydenhuoltojärjestelmään ja joilla ei ole näin eurooppalaista sairausvakuutuskorttia.

Globaalin vastuun strategian hyväksymisen yhteydessä Helsinki velvoitettiin selvittämään terveydenhuollon turvaaminen paperittomille. Nyt lautakunnassa käsitellään seuraavaa ehdotusta:

”Sosiaali- ja terveyslautakunnan näkemyksen mukaan koko Suomeen, ei vain Helsinkiin, tulisi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla luoda yhtenäiset kansalliset ohjeet siitä, miten paperittomien hoito tulisi järjestää ja mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan välttämättömällä

hoidolla. Nykytilanteessa lainsäädäntö ja kuntien ohjeistukset ovat niukkoja ja epämääräisiä, mikä jättää hoitavalle lääkärille suuren harkintavallan päättäessään millaista hoitoa paperittomille tarjotaan. Asiasta on alustavasti keskusteltu sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.”

Tämä ei ratkaise ongelmaa, joten tullen esittämään asian valmisteluun palauttamista siten, että työssä otetaan huomioon ihmisoikeusvelvoitteet ja että etsitään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja kolmannen sektorin kanssa toimintamalli, miten terveyskeskus voisi tuottaa paperittomien palvelut näiden ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti.

Kampin kappeli

Asia on ollut pöydällä, joten tiistaina on tehtävä päätös siitä, jatketaanko sitä kirkon kanssa tehtävää yhteistyötä, jossa Kampin kappelissa työskentelee kaupungin sosiaalityöntekijöitä. Tämä on kyllä sitä paljon tarvittua matalan kynnyksen sosiaalityötä, mutta asiaan liittyy useita hankalia kohtia. Karsiiko kirkossa tehty sosiaalityö liikaa ihmisiä ja ovatko resurssit liikaa pois muusta sosiaalityöstä? Tarvitaanko kappelissa sosiaalityön ammattilaisia vai voisiko kuuntelemisen tehdä jokin kolmannen sektorin toimija? Pitäisikö tasapuolisuuden nimissä myös muiden uskontokuntien/yhteisöjen kanssa tehdä tätä yhteistyötä? Vaikuttaako erikoinen päätöksentekoketju nyt tehtävään päätökseen? Onko työ tarpeeksi vaikuttavaa suhteessa resursseihin?

Luultavasti tulemme esittämään, että toimintaa jatketaan tämän vuoden loppuun ja jatko arvioidaan silloin kunnolla. Mitä mieltä olet?

Päivystyksen kilpailutus

Helsingin kaupungin terveyskeskus kilpailutti vuonna 2012 lääkäritoiminnan vuokrauksen päivystysyksiköihin. Kilpailutuksessa saatiin vain yksi tarjous eli Attendo Terveyspalvelut Oy:n ja Mediverkko Oy:n yhteistarjous. Kilpailuvirasto ei todennut aihetta jatkotoimiin. Terveyslautakunta kuitenkin keskeytti hankinnan ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi, jotta hankinta tehtäisiin edesauttaen kilpailun syntyä. Samalla pitää nähdäkseni selvittää mahdollisuus järjestää päivystys kaupungin omana työnä.

Nyt todetaan, että Marian, Haartmanin ja Lasten ja nuorten sairaalan terveyskeskuspäivystyksen (ilta, viikonloppu, arkipyhät) ja Marian-Haartmannin yöaikaisen perustason kirurgisen päivystyksen järjestämiselle kokonaan omana työnä ei ole edellytyksiä.

Tavoitteena on saada uudet kilpailutetut sopimukset voimaan tammikuun loppuun 2014 mennessä. Vuokralääkäreitä tarvitaan palvelun turvaamiseksi kilpailutuksen aikana. Siksi nyt ehdotetaan, että kilpailutuksen aikainen päivystyspalvelu turvataan jatkamalla Attendon kanssa solmittua pientraumapäivystystä koskevaa sopimusta ja Mediverkon kanssa solmittua terveyskeskuspäivystyssopimusta. Näin on varmaankin toimittava.

Mielenterveysasiakkaiden asumispalveluiden kilpailutuksen periaatteet

Tässä hyväksytään mielenterveysasiakkaiden asumispalveluiden hankintaa koskevan kilpailutuksen periaatteet ja ehdot. Hankittavilla ostopalveluilla täydennetään kaupungin omaa palvelutuotantoa. Hankinnassa hyödynnetään markkinavuoropuhelua, jossa saadaan sekä palveluntuottajat että palvelunkäyttäjät kehittämään palvelutarjontaa. Sopimukseen on suunniteltu myös kerran vuodessa asukkaiden hyvinvoinnin mittaaminen.

Asumisen muotoja ovat tuettu asuminen, palveluasuminen (henkilökunta paikalla aina päivällä) ja tehostettu palveluasuminen (henkilökunta paikalla vuorokauden ympäri).

Tarjousten vertailuperusteena ovat hinta 60-70% ja laatu 30-40 %. Päätösehdotus hankinnasta tuodaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi syksyn 2013 aikana.

Ainoa asia, johon huomioni kiinnittyi on se, että perhehoitoa ajetaan alas. Täytyy tarkistaa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

Asunnottomien tuetun asumisen ja päihdehuollon asumispalvelujen kilpailutuksen periaatteet

Yllä mainittu pätee myös tähän. Arvioitu tarvittava määrä: päihdepuolella 155 paikkaa ja asunnottomille 150-175 tuettua asuntoa.

HUS laboratoriopalveluiden järjestäminen 2013

Marian sairaala on menossa remonttiin vuoden 2014 aikana ja sen myötä Marian sairaalan laboratorio poistuu käytöstä useiden vuosien ajaksi. Tällöin Helsingin keskustaan jää ainoastaan Kirurgisen sairaalan laboratoriopiste. Marian sairaalan laboratorion päivittäinen asiakasmäärä on noin 180 asiakasta.

HUSLAB:in tavoitteena on perustaa vuoden 2013 aikana Helsingin ydinkeskustaan täyden palvelun laboratorio. HUSLAB luopuu tällöin Kallion terveysasemalla toimineesta laboratoriopisteestä, joka on laboratoriotoiminnan kannalta muodostunut ongelmalliseksi pullonkaulaksi. Alustavan suunnitelman mukaan HUSLAB:in näytteenottaja käy Kallion terveysasemalla kahtena aamupäivänä ja yhtenä iltapäivänä viikossa. Palvelun tarjontaa seurataan ja tarkennetaan kysynnän mukaan. Kallion laboratorion tilat vapautuvat muutoksen yhteydessä terveysaseman muuhun käyttöön. Lisäksi terveysasema varustetaan HUSLAB:in toimesta vieritestilaitteilla terveysaseman kanssa yhdessä suunniteltavalla tavalla.

Tällä hetkellä Helsingin 25 terveysasemasta laboratorion näytteenotto sijaitsee 10 terveysaseman toimitiloissa. Muilla terveysasemilla on käytössä akuuttinäytteitä varten vierianalytiikka.

Esitys vaikuttaa mielestäni ihan ok:lta, jos Kalliossa jokapäiväinen toiminta loppuu vasta, kun uusi laboratorio aukeaa. Uuden paikan aukioloajat tulevat olemaan muita laajemmat (mm. lauantai), mikä on tärkeää.

Lausunto sosiaali- ja terveysviraston palvelusetelikokeiluista

Kaupunginvaltuusto päätti 25.8.2010 määräaikaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelikokeiluista ja oikeutti sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan pilotoimaan palvelusetelin käyttöä tietyissä palveluissa (kuten lapsiperheiden kotipalvelu). Palvelusetelikokeiluja jatketaan 31.12.2013 saakka.

Sosiaaliviraston puolelta lapsiperheiden kotipalvelu ja vanhusten päivätoiminta ovat keränneet eniten palvelusetelin käyttäjiä ja niistä on eniten kokemuksia. Muissa kokeiluissa käyttäjien määrä on jäänyt vain muutamaan asiakkaaseen. Lapsiperheiden kotipalvelun ja vammaisten henkilökohtaisen avun kohdalla asiakkaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä myönnettyihin palveluseteleihin. Hallinnollinen taakka on lisääntynyt.

Terveysviraston puolella erityisesti suun terveydenhuollossa on ollut erittäin paljon palvelusetelin käyttäjiä. Paksusuolen tähystystutkimuksen palvelusetelikokeilussa on ollut myös paljon käyttäjiä, muissa vähemmän. Potilaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä, mutta hallinnollinen taakka on lisääntynyt.

Lausuntoehdotuksessa sosiaali- ja terveysvirasto toteaa, että palvelusetelikokeilut ovat onnistuneet hyvin. Pääasiallisena syynä palvelusetelin käyttämättä jäätämiseen on ollut omavastuun korkeana pidetty hinta ja toisaalta on luotettu julkiseen palveluun. Hallinnollisen työn vähentämiseksi on tärkeää jatkaa palveluseteliprosessien sähköistämistä.

Ehdotuksena on myös, että ”Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella sosiaali- ja terveysvirasto katsoo, että palveluseteli tulee ottaa yhdeksi palvelujen järjestämistavaksi sosiaali- ja terveysvirastossa ja että palvelusetelitoiminta tulee vakinaistaa. Palvelusetelitoiminnassa mukana olevat tuotteet ja palvelut päätetään erikseen.”

Haluaisin vielä ennen tätä päätöstä varmistaa, että palvelusetelikokeilu ei ole lisännyt palvelujen tuloperusteista eriytymistä ja että tätä seurattaisiin tarkasti ja tehtäisiin tarvittavat toimenpiteet, mikäli näin kävisi.

 

Kokouksessa annetaan myös lausunnot seuraavista aiheista:

-aloitteesta takaisinsoittopalvelun kehittämiseksi

-lausunto aloitteesta kognitiivisten psykoterapia -vastaanottojen järjestämisestä

– Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kognitiivisten psykoterapia -vastaanottojen järjestämisestä

– aloitteesta omaishoitajien tuesta ja koulutuksesta

– aloitteesta ruotsinkielisestä vanhustenhoidosta

– aloitteesta, joka koskee hoitajien työurien pidentämistä jatkuvilla työsuhteilla

– lausunto ammatinharjoittajamallin kokeilua terveysasemilla koskevasta valtuustoaloitteesta

-aloitteesta kansanterveysohjelman laatimiseksi Helsingille

-aloitteesta vanhusasiamiehestä turvaamaan ikäihmisten palveluja

-aloitteesta lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja hoidon koordinoimisesta ja

kehittämisestä

-lausunto aloitteesta erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa

-aloitteesta lapsilähtöisen lastensuojelutyön kehittämisestä

-lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja –hoidossa

-toivomusponnesta päihdetyön järjestämisestä perusterveydenhuollon ja erikoistason päihdetyöhön

-aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta

Muut kirjoitukseni liittyen sosiaali- ja terveyslautakuntaan.