Maanantaina kaupunginhallituksessa käsitellään selvitystä veroparatiiseista.
Taustalla on viime vuonna hyväksytty globaalin vastuun strategia, jonka mukaan: ”Kaupunki pitää tärkeänä veroparatiisien torjuntaa ja välttää yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, joilla on kytkentöjä veroparatiiseihin. Kaupunginhallitukselle valmistellaan helmikuun 2013 loppuun mennessä mm. muiden EU-maiden kokemuksia ja aiempia selvityksiä hyödyntäen selvitys kuntien ja muiden pakallishallinnon toimijoiden nykyisten oikeusnormien mukaisista mahdollisuuksista välttää yhteistyötä tällaisten yritysten kanssa, sekä keinoista hankkia tietoa yritysten kytkennöistä veroparatiiseihin esim. tilintarkastusten ja maakohtaisten raporttien avulla.”
Nyt tämä selvitys on tehty ja päätösehdotuksena on sen ”tiedoksi merkitseminen”. Pikaisen luvun perusteella konkreettiset toimenpiteet jäävät epäselviksi.
Tämä ei riitä, vaan Helsingin on oltava ”kansainvälisesti aloitteellinen, kehittyvä ja osaava toimija globaalin vastuun kantamisessa paikallisesti”, kuten globaalin vastuun strategiassa linjataan. Jo Helsingin päätös selvittää asia noteerattiin rajojemme ulkopuolella!
Selvityksessä todetaan, että nykyisellään hankintayksikkö ei saa (mm. EU-lainsäädännön takia) asettaa julkisissa hankinnoissaan vaatimuksia, jotka eivät liity kyseiseen hankintaan. Kaupunki ei siis voi sulkea julkisten hankintojen ulkopuolelle yrityksiä sillä perusteella, että niillä on yhteyksiä veroparatiisivaltioihin.
Pääomapaon estäminen ei varmasti ole helppoa. Jo veroparatiisin määritelmä on itsessään hankala, kun useimmiten käytetty OECD:n musta lista ei oikein toimi. Nyt joulukuussa annetun EU:n toimintasuunnitelman jälkeen ollaan EU:ssa etsimässä uutta veroparatiisin määritelmää. Paljon tehtävää onkin valtioiden, EU:n ja globaalin yhteisön harteilla.
Selvitys tuntuu kuitenkin liikaa sysäävän vastuun muille. Toisaalla esimerkiksi Malmössä on meneillään hankintaohjeiden tarkentaminen, koska Malmön kunnan johto on viestittänyt tavoitteesta, jonka mukaan sen toimittajilla ei saisi olla kytköksiä yrityksiin, jotka ovat sijoittautuneet veroparatiisivaltioihin. Miksi emme siis voisi tehdä Malmön kanssa tässä yhteistyötä? Kerrankin etujoukoissa?
Outua on, että selvityksessä ei mainita ranskalaisten alueiden työtä asian suhteen, vaikka siellä on meneillään kokonainen kampanja. Sen kampanjan ytimenssä on vaatimus yhteistyöyrityksiltä maakohtaisesta raportoinnista, joka on perusvaatimus avoimuuteen ja pääomapakoon liittyen. Selvityksessä mainitaan yritysten yhteiskuntavastuu ja läpinäkyvyys mahdollisina keinoina. Eikä hankinnoissa voisi siis vaatia yrityksiltä maakohtaista raportointia/tilinpäätöstä? Vaikka se ei voisi vaikuttaa hankintaa, toisi se kuitenkin esille sen, millaisten yritysten kanssa yhteistyötä tehdään.
Kirjoitin viime vuonna HS:ssa Helsingin globaalista vastuusta
Comments