Puheenvuoro puoluevaltuuskunnassa vihreiden kehityspoliittisesta ohjelmasta
Hallituksen kehityspoliittinen ohjelma ohjaa tietysti hallitusta ja samalla vihreän kehyministerin kautta tehtävää kehypolitiikkaa vahvasti tällä hallituskaudella. Oikea marssijärjestys olisi ollut kirjoittaa vihreiden ohjelma ensiksi luoden tavoitteemme hallituksen ohjelmaa varten. Ajallisesti tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista. Siksi omaa puolueen ohjelmaa kirjoittaessa on mietittävä erityisesti suhdetta hallituksen ohjelmaan. Olisi käytännön politiikalle erikoinen tilanne, jos ne olisivat täysin ristiriidassa. Onneksi voin vakuuttaa hallituksen ohjelmaan kehitysministerin erityisavustajana itse valmistelleena, että näin tuskin tulee olemaan. Hallituksen ohjelma on kuitenkin aina kompromissi, joten toivon vihreiden ohjelman olevan vielä kunnianhimoisempi.
Mikä puolueen ohjelman suhde hallituksen uunituoreeseen ohjelmaan siis olisi? Ministeri Hautala jo toivoikin, että ohjelmassa mietittäisiin hallituksen linjausten konkretisointia. Miten esimerkiksi toimia Kiinan kanssa, joka ei välttämättä noudata Afrikassa yhteisiä pelisääntöjä?
Itse toivoisin ohjelmamme pohtivan kehitystä laajempana käsitteenä. Hallituksen ohjelma keskittyy eniten käytännön Suomen tekemään kehitysyhteistyöhön, kun meidän ohjelman tulisi pohtia, minkälaista ja miten laajemmin kehitystä on tuettava. Pelkkä kehitysapu ei riitä, vaan ilman esimerkiksi globaalin talouden muutoksia kehitysmaat eivät nouse muiden maiden rinnalle. Kehitysmaista pois virtaavat pääomat ovat hyvin moninkertaisia verrattuna kehitysapuun. Ohjelma siis ohjaisi laajemmin poliittisia tavoitteitamme kuin kehitysministerin salkun sisältöä. Esimerkkinä mm. EU- ja maatalouspolitiikka ja taloudelliset ulkosuhteet. Tarvitaan johdonmukaista politiikkaa: kaikkien politiikan alojen tulee edistää kehitystä.
Heidi jo esittelikin hallituksen kehityspolitiikan sisältöä. Ihmisoikeusperustaisuuden, inhimillisen ja kestävän kehityksen, äärimmäisen köyhyyden poistamisen, niukempien määrärahojen aikona keskittymisen (mm. kaikkein köyhimpiin maihin), tuloksellisuuden, läpileikkaavien teemojen (tasa-arvo, ilmasto ja eriarvoisuuden vähentäminen) toivoisin näkyvän myös meidän ohjelmassa.
Meillä oli ohjelmaa kirjoittaessa useita vihreitä ohjenuoria, kuten tässäkin työssä tulisi olla. Ensinnäkin tarvitaan kehitysmaiden omaa omistajuutta. Kehitystä ei voi pakottaa ilman maiden omia toimia. Toiseksi pelkkä talouskasvu ei riitä, vaan tarvitaan eriarvoisuutta vähentävää kehitystä. Nyt kehitystä on toki tapahtunut, mutta eriarvoisuus lisääntynyt maiden välillä ja niiden sisällä. Listaa voisi jatkaa pitkälti, voin toimittaa työryhmän puheenjohtajalle laajemmin ohjenuoriamme ja vastauksia spostin kysymyksiin.
Lopuksi vihreiden on vastattava kysymykseen määrärahoista. Miten 0,7 saavutetaan ja mitä sen jälkeen?
Comments