Kun teimme viime syksynä päätökset sotelautakunnassa soteverkosta, saimme läpi ajatuksen perhekeskuksesta. Perhekeskus yhdistää kaikki perheen ja alle kouluikäisen lapsen palvelut saman katon alle. Perhekeskuksissa olisi siis neuvolan, psykologin, perhetyön, lastensuojelun ja eri terapioiden palveluja. Näitä on hahmoteltu viiteen paikkaan (Kallio, Laakso, Malmi, Kontula ja Vuosaari), mutta muista kuin Kalliosta ei ole tehty päätöksiä. Olemme tosin painottaneet, että koska pienen lapsen kanssa liikkuminen voi olla vaikeaa, perheiden kohdalla palvelun pitää olla lähellä. Siksi perhekeskuksien lisäksi tarvitaan useita lähineuvoloita, jotka on tarkoitettu erityisesti alle 1-vuotiaiden tarkastuksiin. Tämä periaate myös hyväksyttiin viime syksynä. Palvelujen saamisen yhden katon alle lisäksi kehitetään ryhmätoimintaa, sähköisiä palveluja ja omahoitoa.

Perhekeskus ja sen myötä kehitettävät palvelut ovat Helsingin vastaus kehuttuun Imatran malliin, jossa hyvinvointineuvola koostuu äitiys- ja lastenneuvolapalveluista sekä perhetyön palveluista. Imatralla lastenneuvolan terveydenhoitajille palkattiin työpareiksi perhetyöntekijät ja lastensuojelussa lastenkodin lakkauttamisesta vapautuneilla resursseilla perustettiin lastensuojelun perhetyön tiimi. Perhetyöntekijä tekee kotikäyntejä kaikille raskaana oleville, tarvittaessa lapsen synnyttyä yhdessä terveydenhoitajan kanssa ja kun lapsi on 2 kk sekä tukikäyntejä perheen tarpeen.

Olemme lautakunnassa kehottaneet ottamaan mallia Imatralta perhekeskusta kehittäessä. Edellytimme viime kokouksessa, että Imatran mallin mukaisia perhetyöntekijöiden kotikäyntejä kaikille raskaana oleville sovelletaan tässä. Jo aiemmin sain läpi, että kotikäyntien määrää ennen synnytystä lisätään tapauksissa, jossa on erityisen tuen tarve. Raskauden jälkeinen kotikäynti pyritään edelleen tekemään jokaisen ensisynnyttäjän kotiin. Kotikäynnit kaikille ensisynnyttäjille sekä uudelleensynnyttäjille ovat lisääntyneet vuosina 2013–2014 noin 17 %. Myös lastensuojelussa sijaishuolto on vähentynyt kotiin vietävän kriisityön kautta. Lisää Imatran mallin ja Helsingin palveluiden yhtäläisyyksistä.

Tänään tarkastelemme sitä, mitä perhekeskuksesta pilotoidaan jo tänä vuonna. Tärkeimpänä on 3-vuotiaiden terveystarkastuksen siirtäminen päiväkotiin, jolloin perheen ei tarvitse mennä erikseen neuvolaan. Myös suuhygienisti tulee päiväkotiin. Tämän ja muiden kohtien käytännön toimivuudesta olen kuitenkin vielä kysynyt tarkempia kysymyksiä. Lisäksi perustetaan alueellinen kuntoutusryhmä, jossa tarkoituksena on suunnitella nykyistä paremmin kaikkien eri alojen asiantuntijoiden voimin kuntoutus niille lapsille, joilla on monialaisia ja päällekkäin esiintyviä häiriöitä ja vaikeuksia, joissa tarvitaan erityistä tukea. Kolmanneksi on kehitetty perhevalmennuksen sähköinen sivusto , joka liitetään osaksi nyt kehitteillä olevaa Perheentuki –sivustoa.

Kaikki nämä ovat hyviä uudistuksia, mutta haluan kuulla vielä tarkemman esityksen siitä, miten perhekeskusta näiden pilottien jälkeen suunnitellaan. Ja taas testataan lautakuntalaisen kestävyyttä, sillä joutunen tekemään kolmannen kerran vastaesityksen (joka toivottavasti taaskin menee läpi), jossa velvoitetaan Tilakeskus etsimään itse fyysisen perhekeskuksen pilotoinnille tilat ennen Kallion perhekeskuksen perustamista. Tästä saagasta voit lukea täältä.

Tilakeskuksen piti etsiä tilat jo vuodelle 2015. Tämä on lautakunnan ja valtuuston selkeä tahto. Miten voi olla, että tilakeskus ei löydä koko Helsingistä sopivaa tilaa? Perheiden parempia palveluja pitää päästä kokeilemaan jo nyt!

Aiemmat kirjoitukseni sotelautakunnasta.