Apotti meni tänään sotelautakunnasta eteenpäin seuraavalla vihreiden kirjauksella: ”Hyväksyessään esittelijän esityksen Apotti-hankkeen tarjouspyynnön hyväksymisestä sosiaali- ja terveyslautakunta haluaa evästää Helsingin kaupungin edustajia ohjausryhmässä niin, että hankkeen jatkosuunnittelussa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan Helsingin tietotekniikkaohjelman 2015-2017 mukaisia ohjeita:”

Tässä muutamia vastauksia, joita olemme saaneet virkamiehiltä esittämiini kysymyksiin liittyen Apottiin. Vastaukset eivät ole siis omiani (tai vielä vähemmän mielipiteitäni), vaan referoin saamiani vastauksia.

Kysymykset koskevat pitkälti hankinnan liitteitä.

Kannattaa katsoa myös Otso Kivekkään blogi tarkemmin päätöksestä  ja blogi vastauksista kysymyksiin.

1) Pitääkö tämä CGI:n väite paikkansa: ”Helmikuussa 2015 Apotti päätti täysin yllättäen pudottaa järjestelmän pakolliset vaatimukset n. 4400:sta alle 1000:een, joista sosiaalihuollon järjestelmään liittyvien pakollisten vaatimusten määrä putosi n. 1200:sta alle 400:aan, jättäen pois tuhansittain tärkeitä ja erittäin tärkeitä järjestelmän ominaisuuksia. ”

Ei pidä paikkaansa. Hankintalain (348/2007) 26 §:n mukaan hankintayksikön on neuvoteltava tarjoajien kanssa tarjousten mukauttamiseksi hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin. Neuvottelut voivat koskea kaikkia hankinnan ehtoja. Neuvottelujen aikana hankinnan kohde voi tarkentua. Neuvotteluja on käyty. Vaatimuksia ei ole esitetty prosessissa pakollisiksi. Pakollisten ja pisteytettävien vaatimusten valitseminen kuuluu hankintarenkaan päätösvaltaan.

2) IT-jaoston lausuntoo liittyen: ”Jaoston erityinen huolenaihe on, että hankkeen vaatimusmäärittelyn laadusta ei ole tehty riippumatonta alan asiantuntijoiden teknistä arviota.” Miksi näin ei ole toimittu ja onko tähän vielä mahdollisuutta?

Hanketta on ollut tekemässä n. 400 sosiaali- ja terveydenhuollon, ICT:n, prosessien, tietoturvan, terveyden- ja sosiaalihuollon hallinnnon jne. ammattilaista HUS:sta, Vantaata, Helsingistä, Kirkkonummelta ja Kauniaisista. Lisäksi on käytetty mm. VTT:tä, Aalto-yliopiston henkilöitä ja tehty läheistä yhteistötä VAKAVA-arkkitehtuuri ohjelman, Kuntaliiton, STM:n, THL:n ja muiden alan toimijoiden kanssa sekä keskusteltu useiden isojen hankkeiden johtajien ja asiantuntijoiden kanssa. Ulkopuolisen tahon tekemä arvio hidastaisi projektia useita kuukausia (mm. kilpailuttaminen).

3) Toinen jaoston vaatimus oli: ”Jaosto ei ole saanut käyttöönsä hankkeen päivitettyjä riski- ja kustannusanalyysejä arvioinnin pohjaksi.” Voiko lautakunta saada nämä?

Päivitetty riskianalyysi jaetaan lautakunnalle. Kustannuslaskelma tarkentuu lopullisten tarjousten myötä. Edelleen voimassa on haarukka 340-440 miljoonaa.

4) Liitteestä 19 ei aukea, että onko ruotsiksi käyttäminen mahdollista ei vain potilaalle, vaan myös Apottia käyttävälle työntekijälle, kuten lääkärille? Entä tarkoittaako liite 31 sitä, että ruotsiksi ei saa tukea kysymyksissä itse järjestelmän käytöstä?

Koulutuksia ja loppukäyttäjien asiakirjat tuotetaan myös ruotsiksi. Järjestelmä on muuten suomenkielinen. Lisäksi erilaiset asiakkaille ja potilaille tarkoitetut tulosteet on voi saada myös ruotsiksi. Kansalaiskäyttäjille tarjotaan sähköisiä palveluja ensi vaiheessa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja käännöksiä voimme tehdä myöhemmin kaikille halutuille kielille.

5) Kysyin aiemmin kolmannen osapuolten integraation kustannuksista (joita ei

vielä voida tarkkaan tietää) ja silloin vastattiin, että nämä eivät ole merkittävät. Liitteessä 43. B11 Arkkitehtuurivaatimukset sivuilla 61 ja 62 on esitetty valtaisa määrä erilaisia tietovarantoja ja operatiivisia tietojärjestelmiä, onko todella niin, ettei integraatiosta tule merkittävää lisälaskua?

Ne integraatiot, joista on rajapintakuvaukset (suurin osa) kuuluvat kiinteään hintaan. Ne, joista ei ole, niin niiden osalta hinta on vielä auki, mutta se vain pieni osuus kokonaisuudesta.

6) Edelliseen liittyy myös liite 47. B15. Tässä Integraatiot

lääkintälaitteisiin dokumentissa sanotaan: ”Hankinnan yhteydessä ostetaan rajauksen 1 mukainen kokonaisuus. Sopimuskauden aikana voidaan neuvotella rajauksen 2 mukaisen laajuuden hankinnasta, toiminnallisesti eheän kokonaisuuden varmistamiseksi.” Eikö kuitenkin rajauksessa 2 ole varsinaiset liitännät lääkintälaitteisiin, jolloin työ/kustannus jää tilaajan vastuulle?

Hankinnan rajaus mahdollistaa joustavan, kulloinkin kustannustehokkaimman tavan lääkintälaitteiden integroimiseksi osaksi Apotti – sekä tapauskohtaisesti suunnittelu, onko lääkintälaite mielekästä ja kustannustehokasta kytkeä osaksi ohjaavaa APOTTI- kokonaisuutta. Liitäntätyön voi siten jatkossa tehdä joko tilaaja, Apotti- järjestelmän toimittaja tai itse valitsemamme kolmas osapuoli. Malli parantaa merkittävästi nykyistä lääkintälaitteiden kytkentämahdollisuutta, sen hallittavuutta ja kustannustehokkuutta.

7) Liite 20. TS 2.1 Toteutus- ja Käyttöönottoprojektien kuvaus. Kappale 3.4 Projektien (ulkoiset) riippuvuudet: Nelisivuisessa taulukossa todetaan lähes kaikkien vaikutusten osalta, että on ”muutostarve integraatioihin”. Mitä tämä tarkoittaa: eikö tämä voi nostaa kustannuksia merkittävästi ja ole avoin shekki toimittajalle?

Tähän vastattiin samalla tavalla kuin kohtaan 5.

8) Onko aikataulu todella realistinen?

Tähän vastattiin seikkaperäisesti, mutta lyhykäisyydessään virkavastuulla kyllä.

Keskustelimme myös mm. seuraavasta kysymyksestäni:

-Pitääkö paikkansa Tiedon väite siitä, että heitä olisi kohdeltu epätasavertaisesti suhteessa Epiciin?

Muut kirjoitukseni liittyen sosiaali- ja terveyslautakuntaan