Olen hakenut uudelle kaudelle Vihreiden puoluevaltuuskuntaan Helsingin Vihreiden edustajana. Haen jatkoa (ennen olen ollut ViNOn edustaja), koska valtuuskunnan jäsenyys on ollut varmasti yksi parhaista luottamustehtävistäni. Kerrankin pääsee puhumaan vain politiikkaa.

Olemme myös onnistuneet hyvin ViNOlaisten kokousedustajien kanssa toimimaan ryhmänä, olemaan hyvin valmistautuneita ja vaikuttavia sekä osallistamaan jäseniämme linjojen muodostamiseen. Tästä kokemuksesta olisi varmasti myös hyötyä Helsingin vihreille. Koen, että valtuuskunnan työstä, kuten muutenkin Suomen politiikasta, puuttuu edelleen EU-näkökulma ja tätä haluan omalla panoksellani paikata.Onkin hyvä hetki kirjoittaa maaliskuun valtuuskunnan keskustelusta siitä, miten valtuuskuntaa pitää kehittää. Valtuuskunnan tulee ehdottomasti poliittisten ohjelmien kirjoittamisen lisäksi vaikuttaa puolueen tekemään käytännön politiikkaan. Tästä keskustelemiseen pitäisi varata enemmän aikaa ja keskustelu tulisi rakentaa hyvin konkreettisen asian ympärille, kuten vaikka viime kaudella ns. Lex Soininvaaran.

Muutenkin olisi hyvä, jos alussa käytävä poliittinen keskustelu olisi keskustelevampaa, eikä sarja pönöttäviä etukäteen valmisteluja palopuheita. Niitäkin tarvitaan, jotta kaikki voivat tuoda omia aiheitaan esiin. Poliittinen keskustelu kannattaisi jakaa teemoihin ja varata aikaa kommenttipuheenvuoroille, jotka voi pitää omalta paikaltaan.

Valtuuskunnan työn runko on kuitenkin linjata puolueen politiikkaa ohjelmilla. Hyvä näin, silloin kannat ovat valmiiksi olemassa, mutta ohjelmia voisi muokata paremmin toimiviksi. Nyt ne ehkä liikaa pölyttyvät hyllyssä. Jokaisessa ohjelmassa pitäisi olla mietittynä, miten siinä olevia asioita viedään eteenpäin (esimerkiksi valmiina aloitteina kunnanvaltuustoihin). Puoluevaltuuskuntalaisten pitäisi päästä myös enemmän mukaan jo valmisteluvaiheessa, esimerkiksi osallistumassa wikin kautta ohjelman kommentointiin ja muokkaukseen. Kun ohjelmia päivitetään, niitä ei myöskään tarvitse aina kirjoittaa täysin uusiksi. Riittää, että vain uusitaan kantoja vanhentuneiden asioiden kohdalla.

Nykyisin ohjelmaa kevyemmät linjapaperit hyväksyy puoluehallitus. Olisi kuitenkin tarpeen, että kaikkein tärkeimmät niistä tulisivat laajemman puoluevaltuuskunnan hyväksyttäviksi. Tällainen aihe voisi olla mm. luomun edistäminen.

Mistä aiheista ensi puoluevaltuuskunnan kaudella sitten tulisi linjata? Itse ehdotin ainakin ohjelmaa terveydenhuollon kokonaisuudistamisesta johtuen yhä kasvavista terveyseroista ja toisaalta eri köyhyyden vähentämistä koskevien linjauksien keräämistä yhdeksi ohjelmaksi. Varsinkin jälkimmäinen sai kannatusta. Tämän tarpeellisuus näkyi myös viime vaaleissa. Muita esitettyjä aiheita olivat mm. ay-politiikka, ulkopolitiikka, säännöllinen verolinjauksien uusiminen, ikäihmiset, aluepolitiikka, katsomuspolitiikka, ilmasto, demokratia ja mielestäni tärkeimpänä talouspolitiikka. Olisi todella syytä kerätä talouslinjauksemme yhden sateenvarjon alle. Yhden osan, tai oman ohjelman, tulisi käsitellä kansainvälistä taloutta, kuten euroa ja globaaleja finanssimarkkinoita.

Itselle olisi hyvä pitää tarkemmin kirjaa, mitä kaikkea keskusteluissa saadaan läpi. Esimerkiksi viime huhtikuuna alussa seuraavat ympäristöpoliittiseen ohjelmaan tekemäni muutosesitykset menivät läpi:
-lisäys: ”Suomen hallituksen on ajettava aktiivisesti EU:n sitoutumista 30 % päästövähennystavoitteiseen vuoteen 2020 mennessä.”
-lisäys: ”Kuitenkin varsinkin vilkkaissa keskustoissa pyöräily ja kävely tulee erottaa toisistaan.”
-muutos: luovutaan käsitteestä kevyt liikenne” ja puhutaan erikseen pyöräilystä ja kävelystä.
– lisäys ”Vapaa autoetu poistetaan.”
– Eekun kanssa saimme ohjelmaan myös tuen dyykkauksella ja tarkempia linjauksia eläinten hyvinvoinnin turvaamisesta.

Olisin halunnut poistaa ajatuksen siitä, että kannatetaan kaupan suuryksikköjen rakentamista keskustoihin versus keskustojen ulkopuolelle. Uskon, että ne häiritsevät pienempien lähikauppojen kannatusta myös keskustoissa, joten olisin toivonut, että asetumme niitä kokonaan vastaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, koska enemmistö ilmeisesti ajatteli, että tavoite olisi ollut epärealistinen.

Yksi pieni askel on saada kannattamansa asiat vihreiden ohjelmaan, sieltä ne pitäisi saada vielä toteutumaan. Tämä onkin vähän suuremman väännön paikka.