Tiistain kokouksen tärkein asia on edelleen Kalasataman sosiaali- ja terveyskeskuksesta päättäminen. Olen yhä samaa mieltä kuin viimeksi (katso koko kirjoitukseni täältä) eli, ettei tarkkaa päätöstä muiden terveyskeskusten lakkauttamisesta voi tehdä ennen kuin meillä on selvitys ja näkemys koko soteverkosta. Päälinjani ovat, kuten ennenkin: 1) ei tule tarkastella pelkästään terveyskeskuksia, vaan kokonaisuutta (ts. palveluja voi yhdistellä ja neliöitä leikata myös sosiaalipuolen kiinteistöistä), 2) on lähdettävä siitä, että katsotaan, mitkä ovat todella ne palvelut, jotka on oltava kaupunkilaisten lähellä (itse näen esimerkiksi lasten, ml. neuvola, palvelut sellaisiksi), 3) yhdistetään mahdollisimman pitkälle sosiaali- ja terveyspalvelut, mikä parantaa myös ennaltaehkäisyä, esimerkiksi muodostamalla perhekeskuksia nykyisten neuvoloiden sijaan, 4) tutkitaan, mitä kaikkia palveluja voidaan tuoda kotiin, 5) asemien on oltava hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä.

Olen keskustellut myös aiheesta useiden ihmisten, lääkäreiden ja asiakkaiden, kanssa. Vaikuttaa siltä, että yleislääkäri kuuluisi niihin tarvittuihin lähipalveluihin. Olisiko mahdoton ajatus, että jos esimerkiksi keskustassa suurin osa palveluista olisi jollain keskeisellä paikalla, niin joka viikko olisi tietty aika, jolloin yleislääkäri olisi tavattavissa muuallakin (jonkinlainen viikoittainen etäpiste siis)?

Muina asioina lautakunta mm. valitsee nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtajan, delegoi päätäntävaltaa pois sairaansijapäätöksissä, päättää alle 65-vuotiaiden monisairaiden palveluasumisen hankinnasta (mukana Finnwatchin tutkimuksen veronkiertoa tekevä Attendo, mutta hankintalakia pitäisi muuttaa ennen kuin tähän voisi varsinaisesti puuttua) ja keskustelee lähisuhdeväkivallasta ja siitä, saako oleskelulupaa syynätä terveyskeskuksissa.

Lautakunta myös vastaa Tuomas Rantasen ponteen, joka vaatii sosiaalisen eriytymisen arviointia palvelusetelipäätösten yhteydessä. Näin tulee ehdottomasti toimia ja on toimittukin. Tämä palautettiin kertaalleen valmisteluun ja vastaus vaatinee vieläkin tiukentamista.

Hankalalta tuntuu tehdä päätös siitä, että palvelukeskuksissa tarjottavien aterioiden hinnat korotetaan 14 prosentilla, koska ne muuttuvat arvonlisäverollisiksi. Tämän lisäksi ei kuitenkaan tehdä säännöllistä indeksikorotusta, joka olisi tehty ensi vuonna. Selvittelen tätä vielä, mutta mitä luultavimmin tälle ei varsinaisesti voi tehdä juurikaan mitään.

Ajankohtaista on myös keskustelu siitä, mihin käytetään ne valtuuston sotelautakunnalle osoittamat ylimääräiset 5,6 miljoonaa vuodella 2014. Olen itse esittänyt mm. lähityön jatkamista ja näkisin, että tässä olisi mahdollisuus korjata paperittomien terveydenhuolto. Jäljelle jäisi vielä paljon jaettavaa.

Muut kirjoitukseni liittyen sosiaali- ja terveyslautakuntaan