Avainsana: Lobbaus
-
Lobbaustutkijoiden kanta lobbarirekisteriin
Vastaus kyselyyn avoimuusrekisterivalmistelusta Lähetetty 5.5.2020 otakantaa.fi-palveluun Miten lobbaus tulisi mielestäsi määritellä avoimuusrekisterivalmistelussa? Lobbausta tutkivina eri alojen tutkijoina ymmärrämme lobbauksen laajasti vaikuttamisena päätöksentekoon. Avoimuusrekisterin kohdalla se on kuitenkin rajatumpaa vaikuttamista, joka kohdistuu julkiseen päätöksentekoon. Avoimuusrekisterivalmistelussa lobbaus tulee määritellä yhteydenpitona päätöksiä tekevän, valmistelevan tai toimeenpanevan tahon ja sellaisen tahon välillä, jolla on jotain intressejä päätöksentekoon liittyen. Yhteydenpito…
-
Suomeen tarvitaan kattava lobbausrekisteri
Kirjoitimme aiheesta Mari Holopaisen kanssa Verde-lehteen Pidämme Suomea usein demokratian mallimaana. Päätöksenteon avoimuus, hallinnon läpinäkyvyys ja korruption vähäisyys ovat olleet yhteiskuntamme kantavia periaatteita vuosikymmeniä. Saavutukset on tunnistettu toistuvasti myös kansainvälisissä vertailuissa. Esimerkiksi vuonna 2019 Suomi sijoittui vuosittaisessa julkisen sektorin korruptoituneisuutta mittaavassa Transparency Internationalin indeksissä kolmanneksi. Korruptio on kuitenkin suoraa lahjontaa laajempi ja monisyisempi ilmiö. Vuosien…
-
Korona muutti EU-lobbausta, mutta sääntelyä tarvitaan
Kirjoitin EU-lobbauksen sääntelystä Politiikasta.fi-julkaisuun, lue juttu täältä. Koronapandemia pakotti myös EU-instituutiot siirtymään etätyöskentelyyn, mukaan lukien Brysselin lobbarit. Tämä haastaa aiemmat kasvokkaisiin tapaamisiin nojanneet lobbauskäytännöt. Uusi tilanne ei kuitenkaan poista tarvetta säännellä EU-lobbausta ja tehdä siitä läpinäkyvämpää.
-
Murentaako lobbauksen kasvu EU:n demokraattisuuden ja toimeenpanokyvyn?
Kirjoitin tulevaisuusvaliokunnalle menneeseen selvitykseen lobbauksen vaikutuksesta EU:n demokratian tilaan. Arvio luettavisssa täältä.