Julkaistu Kronikassa keväällä 2006
Historianopiskelijat ovat tänä vuonna hyvin edustettuina HYYn hallituksessa, sillä mukana on kaksi kronoslaista: allekirjoittanut HYYn Vihreistä ja Katariina Styrman ainejärjestöistä (HYAL). Vastuullani ovat opiskelijoiden toimeentulo, asuminen ja ateriatuki. Sosiaalipoliittisen työsarkani lisäksi huolehdin sukukansa-asioista, mikä tarkoittaa lähinnä valiokunnan kanssa keräysvarojen myöntämistä eri projekteihin suomalais-ugrilaisten kielten ja –kulttuurien säilyttämiseksi.
Mitä muuta HYYn hallitus tekee kuin siemailee munkkilikööriä Vanhan hallintohuoneen tammituoleilla, joissa lukee HYYn oikea nimi ”Suomen ylioppilaskunta”? Hallitus toimeenpanee edustajiston päätöksiä, ja toisaalta sille on delegoitu paljon ylioppilaskunnan päätösvaltaa. Toimimme myös HYY Yhtymän yhtiökokouksena ja sihteeristömme työnantajana.
Hallitusohjelmassa on linjattu etu- ja palvelujärjestö HYYn ottavan osaa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kunniakkaat kansalaisjärjestöperinteet suorastaan velvoittavat tähän ja toisaalta lienee päivänselvää, että HYY on osa kansalaisyhteiskuntaa. Miksi eivät hedelmöityshoidot, länsimetro tai pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen vaikuttaisi opiskelijoihin? HYYn hallitus panostaakin tänä vuonna kaupunkivaikuttamiseen.
Toimikauden suuria teemoja ovat vastustamamme EU/Eta-maiden ulkopuolisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksut sekä Leppäsuolle kauppakorkeakoulun kanssa yhteistyössä rakennettava ”kolmas ylioppilastalo”. Edustajiston maaliskuisessa kokouksessa päätetään siitä, millaista tilaa HYY taloon haluaa. Ideoita on heitelty aina vesiliukumäestä klubitilaan. Ajankohtaista on keskustelu arkkitehtikilpailusta, josta on aiemmin projektia valmisteltaessa luovuttu. Kilpailun hyviä puolia olisivat mahdollisuus valita useasta suunnitteluvaihtoehdosta, hankkeen julkisuus, keskustelu julkisesta kaupunkitilasta sekä nuorien arkkitehtien mahdollisuus menestyä kilvassa. Vasta-argumentin mukaan kilpailu viivyttäisi (vähintään puoli vuotta) talon rakentamista.
Oman vastuualueeni ensisijainen tavoite on tasa-arvoisimman tukimuodon eli opintorahan tasokorotus. Opintoraha on väline, jonka tulisi taata kaikille aineelliset mahdollisuudet opiskeluun. Koska sitä ei ole 14 vuoteen korotettu, ei se elinkustannusten noustua riitä täysipäiväiseen opiskeluun. HYYn vuoden 2005 toimeentuloselvityksen mukaan valtaosa opiskelijoista käykin töissä, moni toimeentulonsa turvatakseen. SYL on laskenut, että elinkustannusindeksin perusteella opintorahan pitäisi olla 312,79 euroa 259, 01 euron sijaan. Vihdoin on saatu koko ylioppilasliike opintorahan tasokorotuksen puolelle. 13 hallituslaista eivät yksin saa aikaan muutosta, mutta kaikkien opiskelijoiden yhteistyöllä on tavoite saavutettavissa.
HYYn hallituksen jäsenet ahkeroivat Uuden ylioppilastalon keskustoimistolla pitkiä päiviä opiskelijoita varten, joten rohkeasti esittämään kysymyksiä ja uusia ideoita
Laura Nordström
HYYn hallituksen 2006 sosiaalipoliittinen vastaava
HYYn hallituksen päätösluettelot
http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/127/