.Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?
Olen aikaansaava: Sotelautakunnassa olen saanut läpi miljoonan lisärahan neuvoloille, hätämajoituksen kaikille, paperittomien terveydenhuollon ja asukastalojen pelastamisen. Tätä työtä haluan jatkaa.
I social- och hälsovårdsnämnden har jag drivit igenom tilläggsresurser för mödrarådgivningscentraler, nödinkvartering för alla och en räddning av boendehusen. Detta arbete vill jag fortsätta utveckla.
Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?
Haluan yhdenvertaisen ja ekologisen Helsingin. Helsingin, joka on lapsille parempi paikka elää: lähineuvolat, laadukas päivähoito ja mielenterveyspalvelut nuorille. Haluan eriarvoisuuden kuriin ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alta ilman jonoa. Minun globaalisti vastuullisessa Helsingissäni on tilaa kaikille: ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja kotouttaminen sujuu. Haluan Helsingin, jossa on katutaidetta ja tiivistä rakentamista unohtamatta kaupunkiluontoa. Yömetro takaisin!
1) Försvaring av barnfamiljernas tjänster: närrådgivningsbyråer, en mer kvalitativ dagvård, förmån för de ungas mentala hälsa
2) Bukt på olikvärdigheten – Utan kö till hälsocentralen: alla sociala tjänster och hälsovårdstjänster under ett och samma tak.
3) Ett grönskande, ansvarigt och levande Helsingfors. Nattmetron tillbaka! Tät bebyggelse och grönområden, hållbara inköp, gatukonst.
4) De mänskliga rättigheterna tillhör alla: fungerande integrering, nödinkvarteringen åt alla under köldnätter.
Vaalilupaukset
Lupaan toimia lapsiperheiden palvelujen puolesta. Ajankohtaista on puolustaa lähineuvoloita, jotka ovat uhan alla. Tätä lupaan jatkaa. (För bättre barnfamiljernas tjänster. Närrådgivningsbyråer som är under hot att försvinna bör tryggas att finnas till för under 1-åringar.)
Pidän heikoimpien puolta: huolehdin jalkautuvien sotepalvelujen toteutumisesta ja terveydenhuollon laajentamisesta kaikille paperittomille. (Fler tjänster som kommer invånarna nära till hands på vardagar. Jag vill ha också en nödvändig icke brådskande hälsovård åt papperslösa.)
Huolehdin, että metro aloittaa kulkemaan taas yöaikaan. Siksi olen tehnyt jo valtuustoaloitteen yömetron palauttamisesta. (Nattmetro tillbaka!)
Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.
Jokseenkin samaa mieltä.
On tärkeää, että kukaan ei joudu väliinputoajaksi peruskoulun jälkeen, vaan kaikille taataan joko opiskelu- tai harjoittelupaikka. Valintaa pitää tukea laadukkammalla opintojen ohjauksella ja alaa pitää voida valinnan jälkeenkin vaihtaa. Kouluihin tarvitaan myös riittävä määrä terveydenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreita.
Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.
Täysin samaa mieltä
Laadukkaalla varhaiskasvatuksella voidaan puuttua jo lapsuudesta alkavaan eriarvoisuuteen. Maksuttomuudella saavutettaisiin nyt varhaiskasvatuksen ulkopuolelle jäävät, mikä voisi tuoda yhteiskunnalle säästöjä. Maksuttomuutta selvitetään nyt vihreiden ansiosta. Myös koulujen iltapäivätoiminnan tulee olla edullista. Lue lisää: http://bit.ly/2lXKtnS
Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.
Täysin samaa mieltä
Kasvisruoka on ilmasto- ja eläinystävällinen valinta. Sen lisääminen kaikkien ravinnossa on oleellista kestävämmälle kehitykselle.
Lue lisää tästä ja tästä.
Ollessani yläasteella kasvissyöjä oli kasvisruoka välillä loppu vuoron tullessa omalle kohdalle, koska ei-kasvissyöjät olivat jo maukkaamman kasvisruuan ottaneet. Potentiaalia oli jo silloin! Ja suosio vain kasvaa tällä hetkellä.
Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.
Täysin samaa mieltä
Kulttuuri tuottaa hyvinvointia. Siihen kannattaa panostaa. Asukastiloja ei ole kaupungissa tarpeeksi. Ei ole järkeä seisottaa tyhjinä tiloja, kun ne voidaan antaa antaa aktiivisten kaupunkilaisten käyttöön. Näin kulttuuri ja asukastoiminta olisivat paremmin kaikkien saatavilla. Tarvitaan myös avoimia julkisia tiloja kulttuuritapahtumille ja muulle kokeilevalle toiminnalle. Suvilahden kaasukellot kulttuurikäyttöön!
Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.
Jokseenkin samaa mieltä
Pienemässä ryhmässä opettajalla on paremmin aikaa yksilölliseen ohjaukseen. Paikoitellen Helsingissä on vielä ryhmäkoon suhteen tekemistä. Eri lapsille sopii erilaiset oppimisen muodot ja ympäristöt, mikä pitää ottaa huomioon. Kouluissa tarvitaan myös riittävästi terveydenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreita.
Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.
Jokseenkin eri mieltä
Kaikki ansaitsevat ihmisarvoisen vanhuuden. Kotona on voitava asua niin kauan kuin se on mahdollista. Siksi on panostettava ensisijaisesti nykyistä enemmän kotihoitoon. Kotihoidossa ei tietenkään saisi olla siihen liian huonokuntoisia vanhuksia, vaan silloin on löydyttävä palvelukotipaikka. Laitosmaisten asuinpaikkojen sijaan tulisi kehittää yhteisöllisempiä ja kodinomaisempia palvelukoteja.
Ett likberättigande och välmående Helsingfors behöver en människovärdig ålderdom: man måste såtta hemvården i skick.
Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.
Jokseenkin samaa mieltä
Tämä on tärkeä lähtökohta ja työntekijöitä on kohdeltava reilusti. Kuitenkin mikäli soteuudistus toteutuu suunnitellusti, aiheuttaa se työntekijöiden siirtymisen maakunnan palvelukseen sekä pakkoyhtiöittämistä että luultavasti asiakkaiden ja niiden kautta rahoituksen siirtymistä yksityiselle sektorille. Jälkimmäinen vähentää julkisen puolen rahoitusta, mikä tullee merkitsemään myös henkilöstöstä leikkaamisia. Nämä ovat hyvin huolestuttavia asioita. Ajatus on myös säästää luomalla yhteisiä tukipalveluja. Työntekijöiden uudelleenkouluttautumista onkin tuettava. Lue lisää. Soteuudistuksessa on useita muita ongelmia. Tärkeintä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelujen turvaaminen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.
Jokseenkin samaa mieltä
On panostettava sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta kaikilla on tasa-arvoiset ja laadukkaat julkiset palvelut ja terveyerot kapenisivat. Olemme päättäneet sosiaali- ja terveyslautakunnassa uudesta sotepalveluverkkomallista, jossa tuodaan kaikki sotepalvelut integroidusti saman katon alle hyvinvointi- ja terveyskeskuksiin. Yhtenäinen hoitopolku on suunniteltava heti ensi tapaamisella moniammatillisesti. Olemme saaneet aikaan myös terveyskeskusjonojen lyhentämisen ja aukioloaikoja laajentamisen. Tätä suuntaa tulee jatkaa. Toki sijainnilla on myös tärkeä merkitys. Se puoli, joka ei vielä etene tarpeeksi on kaupunkilaisten pariin jalkautuvat uudenlaiset soten ja nuorisotyön lähipalvelut, esimerkiksi asukastaloissa. Muuten palveluverkkouudistus ei toimi. Tarvitaan matalan kynnyksen palveluja ennaltaehkäisemään eriarvoistumista, syrjäytymistä ja köyhyyttä. Ja terveyskeskuksiin on päästävä ilman jonoa.
Lue lisää, myös:
Saavutukseni sotelautakunnassa.
Verkko-uudistus, myös tämä.
Terveyskeskusjonot
Jalkautuminen
Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.
Jokseenkin eri mieltä
Yksityistäminen ei ole patenttiratkaisu julkisten palveluiden parantamiseen tai säästöihin. Omaan tuotantoon voi vaikuttaa suoremmin kuin ulkoistettuun. Yksityiseltä puolelta voidaan toki oppia esimerkiksi tehokkuutta. Palvelusetelit ovat jo mahdollistaneet yksityisen markkinan hyödyntämisen ja vertailukelpoisen tiedon keräämisen. Käytännössä kuitenkin soteuudistuksessa palveluita joudutaan yhtiöittämään, mikä merkitsee palvelujen karkaamista pois suoralta demokraattiselta päätöksenteolta. Uudistuksessa on muitakin ongelmia, jotka liittyvät valinnanvapauden luomaan eriarvoistumiseen ja kustannuksiin. Nämä tulee ratkaista.
Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.
Jokseenkin eri mieltä
Jos potilas on tarpeeksi toimintakykyinen, on avohoito ja omassa kodissa asuminen hyvä vaihtoehto, mutta laitoshoitoa on saatava tarvittaessa. Olen korostanut sotelautakunnan jäsenenä, että laitospaikkoja vähennettäessä on aina lisättävä resursseja matalan kynnyksen avohoitoon, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ja kuntoutuksen. Tämä on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi psykiatrisille poliklinikoille perustettiin aamupäivystysvastaanotot, jotta avun saanti olisi helpompaa. Avohoito kaipaisi lisää resursseja.
Haluan satsata erityisesti nuorten mielenterveyteen: matalan kynnyksen palveluja, erilaisia hoitomuotoja, tukea koko perheelle ja katkeamattomia hoitojaksoja.
Vi behöver till exempel satsningar i förmån för de ungas mentala hälsa: vårdtjänster med låg tröskel, ett urval av varierande behandlingsmetoder, stödtjänster för hela familjen och vårdperioder utan avbrott.
Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.
Jokseenkin samaa mieltä
Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirtyy soteuudistuksessa kunnilta maakunnille, tulee tämä joka tapauksessa alentamaan kunnallisveroa, mutta toki valtion täytyy verottaa tämä kansalaisilta. Helsingin veroprosenttiin ei luultavasti kohdistu muutoksessa korotuspaineita, toisin kuin joissain muissa kunnissa. Tulevaisuudessa saattaa toki olla toisinkin. En korottaisi kunnallisveroa ellei pakko, mutta maltillinen veronkorotus on parempi kuin palveluista, kuten lastensuojelusta leikkaaminen. Verotusta tulisi silloin keventää pienituloisilta.
Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.
Eri mieltä
Kuntalaisilla pitää olla oikeus vaikuttaa kaupungin päätöksiin. Valitusten käsittelyä kannattaa kuitenkin nopeuttaa, jotta kaavoitus nopeutuisi ja valituksista ei aiheutuisi kohtuutonta hidastetta asuntojen rakentamiselle.
Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.
Jokseenkin samaa mieltä
Viime vuosina, mm. uuden yleiskaavan yhteydessä, on onneksi siirrytty rakentamaan kaupunkia enemmän joukkoliikenteen ja pyöräilyn varaan. Tätä kehityskulkua tulee edelleen vahvistaa. Muun muassa tarvitaan autottomia katuja, selkeä suunnitelma kävelykeskustan laajentamiseksi, autopaikkanormin höllentämistä asuinrakentamisen yhteydessä, lisää pyöräbaanoja, raiteita, tiivistä kaupunkirakennetta lähipalveluineen, toimiva ja kohtuuhintainen joukkoliikenne (yömetro takaisin!), ruuhkamaksut ja helpompaa pyörien kuljetusta junissa.
Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.
Jokseenkin eri mieltä
Helsingissä maa on sen verran arvokasta, että tällaiset tarjoukset tulisi punnita hyvin tarkkaan. Tasapuolisuus voisi toteutua myös huonosti. Toki Helsingin tulee säilyä yrityksille houkuttelevana kohteena.
Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.
Täysin eri mieltä
Päätöksenteon yksi tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia, että maapallo säilyy myös seuraavalle sukupolvelle. Pitkällä tähtäimellä ympäristön ja ilmastonsuojelu on myös parempi ratkaisu talouskasvulle ja työpaikoille, kun ympäristön tuhoaminen. Vastakkainasettelu on myös osin vanhentunutta, sillä fiksut työpaikat syntyvät aloille, joilla ei ympäristöä uhata.
Helsingin tulee olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä!
Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.
Täysin samaa mieltä
Se on kaikkien kuntien velvollisuus. Lisäksi kotouttamiseen ja maahanmuuttajien työllistämiseen tulee panostaa. Turvapaikan saaneilla pakolaisilla on Helsingissä paremmat mahdollisuudet työllistyä, joten kotoutuminen on hyvä aloittaa täältä. Vihreiden ansiosta oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijaperheet saavat nyt jäädä asumaan Helsinkiin.
Helsingin tulee olla globaalisti solidaarinen: paperittomien terveydenhuolto on laajennettava myös kiireettömiin palveluihin ja hätämajoitusta on jatkettava.
Just i nuläget är det livsviktigt att vi försvarar allas rättigheter, även personers som kommit från utlandet. I ett globalt solidariskt Helsingfors finns det rum för alla. Ett mottagligt och öppet Helsingfors behöver till exempel:
– en mer fungerande integrering: språkundervisning och möjlighet för invandrare att växelverka med andra stadsbor. I utvecklingsarbetet lönar det sig att lyssna på föreningar.
ge stöd sysselsättning och företagsamhet bland invandrare
en fortsatt nödinkvarteringen åt alla under köldnätter
– också en nödvändig icke brådskande hälsovård åt papperslösa
Läs mera (De mänskliga rättigheterna tillhör alla)
Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.
Täysin eri mieltä
Maksuton kirjastolaitos on yksi hienoimpia asioitamme: se on yhdenvertainen paikka ihmisille saada tietoa ja tavata toisiaan. Maksut muuttaisivat tämän periaatteen täysin ja saattaisivat tuoda myös kustannuksia. Vuosimaksu olisi toki parempi kuin lainausmaksu.
Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.
Jokseenkin samaa mieltä.
Periaatteessa olen sitä mieltä, että vaikean asuntotilanteen Helsingissä vuokra-asunnot on varattava niitä kaikkein eniten tarvitsiville eli pienituloisille. Kuitenkin asunnon tarpeeseen vaikuttavat monet muutkin tekijät, joten tulot kannattaa mielummin ottaa huomioon vain kokonaistilanteen arviossa (kuten oli aiemmin ennen kuin hallitus otti käyttöön tulorajat valtion tukemissa ARA-asunnoissa). Tulorajat saattavat olla myös kannustinloukku, jolloin työtä ei kannata ottaa vastaan, koska se pakottaa muuttamaan.
Asumisen hinta on ylipäänsä karannut käsistä Helsingissä. Siksi tarvitaan selkeä koko kaupungin suunnitelma kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi, lisää edullisia vuokra-asuntoja, asunnottomuus kuriin, ryhmärakentamista ja parkkipaikkanormin väljentämistä.
Vi behöver också en tydlig plan för hela staden över hur man får bukt på bostadslösheten och ökar tillgången till boende för ett rimligt pris. Mer gruppbyggande och förminskning av parkeringsplatsnormen!
Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.
Täysin eri mieltä
Liikuntapaikoista on jo nyt säästetty paljon, mikä vaikeuttaa nykyisten paikkojen ylläpitoa ja estää uusien alueiden liikuntapaikkojen kehittämisen. Liikunnan edistäminen maksaa lopulta itsensä myös takaisin.
Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.
Täysin samaa mieltä.
Helsingissä joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen tulee olla ensisijainen liikkumismuoto. Joukkoliikenteen palvelua ja yhteyksiä, kuten poikittaisliikennettä, on parannettava, jotta ihmiset siirtyvät pois autoista. Lippujen hintoja on laskettava. Tarvitaan yömetro takaisin, helpompaa pyörien kuljetusta junissa, yli 30-vuotiaille opiskelijoille alennus ja 17-vuotiaat lastenlipun piiriin. Tarvitsemme myös kaavoitusta, esimerkiksi lähipalveluja kuten lähineuvoloita, joka minimoi autoilun tarpeen. Hengitysilma paranee, ilmasto kiittää ja vapautuu tilaa kevyelle liikenteelle, joukkoliikenteelle ja pakolliselle autoilulle.
Lue lisää, myös tämä.
Med bättre cykelvägar, tvärgående kollektivtrafik, stenfotsbutiker, närtjänster och en fungerande stadsstruktur kan vi minska på behovet av bilism.
Ett klimatvänligt Helsingfors behöver:
– en fungerande kollektivtrafik med rimliga priser. Nattmetron tillbaka i samband med Västmetron.
– alla ska ha möjlighet att använda kollektivtrafiken. Lättare transport av cyklar i tåg, en reduktion av priset för över 30-åriga fulltidsstuderanden och barnbiljetten bör gälla upp till 17 års åldersgräns.
– mera cykelbanor, spår och stadsboulevarder. Mer finansiering till kollektivtrafiken med hjälp av trängselavgifter.
Helsingin tulee pikemmin hillitä kuin lisätä väestönkasvua.
Jokseenkin eri mieltä
On hyvä asia, että Helsinki koetaan niin hyväksi ja vetovoimaiseksi paikaksi elää, että tänne halutaan muuttaa. Tätä ei kannata estää, vaan mahdollistetaan tämä rakentamalla asuntoja ja tiivistämällä kaupunkia viheralueiden suojelemista unohtamatta. Myös paremmilla perheiden palveluilla tehdään mahdolliseksi helsinkiläisille saada lapsia ja elää lapsiperheiden arkea.
Kävelykeskustaa voi laajentaa vain rakentamalla keskustatunnelin.
Täysin eri mieltä.
Keskustatunneli on liian kallis investointi, joka lisäisi vain autoilua. Kävelykeskustaa tulee laajentaa, mutta autoilun vähentämistä keskustassa kannattaa tukea edelleen joukkoliikennettä kehittämällä. Ruuhkamaksut myös vaikuttavat tähän paremmin kuin keskustatunneli.
On niin liiketoiminnalle, kaupunkilaisille kuin turisteillekin eduksi tehdä kaupungista mahdollisimman käveltävä ja miellyttävä. Yksittäisiä kävelykatuja kannattaa tehdä muihinkin kaupungin pienempiin keskuksiin, jotta luodaan alueellisia mukavia julkisia oleskelupaikkoja ja paikkoja katutaiteelle.
Kaupunkibulevardien rakentamisessa pitää edetä mahdollisimman nopeasti
Täysin samaa mieltä
Kaupunkibulevardit mahdollistavat tarvittavaa täydennysrakentamista Helsinkiin ja siksi niiden kanssa kannattaa edetä mahdollisimman nopeasti. Aikataulun ei kuitenkaan pidä olla hätiköity ja liian kiireinen. Bulevardit kannattaa toteuttaa vaiheittain, jolloin jokaisesta projektista voidaan aina oppia. Hämeenlinnanväylän bulevardi kannattaa esimerkiksi toteuttaa vasta myöhemmin ja sen kohdalla tulee Keskuspuiston arvokkaita osia säilyttää mahdollisimman laajasti.
Helsinkiin pitää saada lisää asuntoja, vaikka viheralueita vähentämällä
Jokseenkin eri mieltä
Helsinkiin täytyy saada lisää asuntoja, koska nykytilanne tekee asumisesta liian kallista. Tämä voidaan toteuttaa pääosin yleiskaavan viitoittamalla tiellä, mutta rakentamista ei tule tehdä kaupunkilaisille tärkeiden viheralueiden kustannuksella. Myös luontoa ja metsää tarvitaan kaupungissa. Tarvitaan myös luonnonmukaista puistojen hoitoa ja kansallinen kaupunkipuisto. Keskuspuistossa on säilytettävä mahdollisimman paljon metsää, Vartiosaaren rakentamispäätös on purettava ja Kivinokka säilytettävä edelleen.
Esimerkiksi omalla asuinalueellani on hyvä, että asuntoja saadaan lisää Hakaniemen rannan täydennysrakentamisella, mutta olen ehdottanut, että sinne pitäisi tulla lisäksi puisto, jotta rannat saadaan kaikkien asukkaiden käyttöön.
Lue lisää.
Helsingfors behöver:
– tät bebyggelse, utan att glömma bort grönområden och tillgänglighetsaspekter. I Hagnäs strand behövs en park, vid sidan av bostäder, så att stränderna kommer till alla invånares användning.
– allas rätt till skog. Jag förespråkar parkskötsel enligt naturliga metoder och en nationell stadspark. I Centralparken bör man spara så mycket skog som möjligt, Vårdö (fi. Vartiosaari) byggnadsbeslut måste upphävas och Stenudden fortsättningsvis bevaras.
Isot tapahtumat ja konsertit voisivat jatkua Helsingissä melusta huolimatta nykyistä pidempään
Jokseenkin samaa mieltä
Suurempia konsertteja on sen verran harvoin, että melu ei ole jatkuvaa. On toki tutkittava, ettei melusta ole merkittävää haittaa, esimerkiksi myöhäisten konserttien suuren määrän myötä, lähialueen asukkaille. Teknisillä järjestelyillä tulee tietysti pyrkiä minimoimaan äänen kantautuminen laajalle.
Ennen ei ollut paremmin – suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.
Täysin samaa mieltä
Hyvää on ollut avautuminen muulle maailmalla ja sitä kautta uusien ajatusten ja ideoiden saaminen suomalaisten elämään. Nykyisin Suomessa on myös turvallisempaa. Toki kehitys ei aina ole lineaarista ja voimme myös oppia aiemmasta.
Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.
Jokseenkin eri mieltä
Johtajuutta toki tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitsemme demokratiaa: kansanvaltaa, jossa kaikki kaupungin asukkaat voivat vaikuttaa vaalien välilläkin. Tarvitsemme riippumattomia päättäjiä, kansanäänestyksiä, päätöksenteon, tiedon ja asiakirjojen avoimuutta ja ennakkoluulotonta kaupunkilaisten ideoiden keräämistä ja hyödyntämistä.
I en öppen stad som är till för alla, kan invånarna påverka också mellan valen. Människorna borde kunna påverka direkt på sin näromgivning: till exempel kunde hemkvarteren planeras på internet. Ett öppet Helsingfors måste lyssna på människorna som besluten berör. Vi behöver:
-folkomröstningar i betydande frågor.
-öppenhet i beslutsfattningen och -processer, så som grunderna för utdelning av hyresbostäder.
Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.
Täysin samaa mieltä
Uteliaisuus on hyvä piirre: sitä kautta voi oppia ymmärtämään maailmaa muidenkin ihmisten näkökulmasta. Se auttaa oppimaan uutta, etsimään luovasti uusia ratkaisuja sekä sivistymään. Tätä parempi maailma tarvitsee. Uteliaisuuden ja itsenäisyyden ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriidassa hyvän käyttäytymisen kanssa, sillä tietysti myös hyvää käyttäytymistä tarvitaan, jotta ihmisten yhteiselo toimii.
Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.
jokseenkin eri mieltä
Elämme vielä pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, joka ei perustu vain oman edun tavoitteluun. Vaikka toki kaikessa toiminnassamme, varsinkin päätöksenteossa, näkyvät erilaiset valtasuhteet, ei kyse ole alituisesta taistelusta, vaan ihmiset voivat toimia yhdessä kompromisseja hakien. On hyvä kuitenkin tunnustaa, että politiikassa eri ihmisillä on erilaisia arvoja ja tavoitteita. Globaalilla tasolla kamppailu resursseista vaikuttaa paljon ihmisiin, mutta ei siinäkään taistelu ole ratkaisu.
Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.
Täysin samaa mieltä.
Yhdenvertaisuus minulle merkitsee sitä, että emme lähesty ihmisiä vain oman onnensa seppinä. Kaikilla on erilaiset taustat ja meidän tehtävämme on taata, etteivät nämä taustat ole este, vaan rikkaus. Tulo- ja terveyseroja on kavennettava, myös globaalilla tasolla. Tällä hetkellä tuntuu, että ihmisoikeuksien puolustaminen on entistäkin tärkeämpää.
Helsingissä on vähennettävä eriarvoisuutta mm. panostamalla sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta kaikilla helsinkiläisillä on tasa-arvoiset ja laadukkaat julkiset palvelut.
Lue lisää.
I Helsingfors bör man till exempel satsa på social- och hälsovårdstjänster, så att alla helsingforsare har tillgång till likvärdiga och kvalitativa offentliga tjänster. Vi måste minska på hälsoskillnader.
Läs mer (Bukt på olikvärdigheten – Utan kö till hälsocentralen)
Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.
Jokseenkin eri mieltä
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta takaa yhtäläiset mahdollisuudet paremmin kuin moni muu malli ja siksi siitä on pidettävä kiinni. Tulo- ja terveyserot ovat kuitenkin kasvaneet, mihin tulee puuttua kaikella päätöksenteolla. Suomessa on myös useita ryhmiä, kuten pitkäaikaistyöttömät ja paperittomat turvapaikanhakijat, joilla ei ole käytännössä samoja mahdollisuuksia kuin muilla.
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton.
Jokseenkin samaa mieltä
Maksuttomuus kannustaisi joukkoliikenteen käyttöön ja estäisi ilmastonmuutosta. Se on matkailuvaltti ja hyvä tavoite, mikäli se ei romuta joukkoliikenteen rahoitusta tai vie rahaa tärkeiltä palveluilta. Hyvä väliaskel olisi esim. eläkeläisten ja lasten ilmaiset matkat ja lippujen hintojen laskeminen. Laatua on parannettava: lisää vuoroja, poikittaisliikennettä, helpompaa pyörien kuljettamista ja yömetro.
Lue lisää
Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä.
Jokseenkin samaa mieltä
Työllistäminen edistäisi kotoutumista, mutta hyvin harvoja asioita tulee tehdä elämässä ja päätöksenteossa hinnalla millä hyvänsä.
Lue lisää.
Läs mera. (De mänskliga rättigheterna tillhör alla)
Kunnan pitää rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.
Jokseenkin samaa mieltä
Helsingissä kannattaa rakentaa mahdollisimman lähellä palveluja.
Kunnan tulee ruokapalveluissaan valita kotimaiset raaka-aineet aina kun niitä on saatavilla.
Jokseenkin samaa mieltä.
Tämä olisi usein ilmastoystävällinen vaihtoehto riippuen tapauksesta. Lisäksi kannattaa lisätä kasvisruokaa, sillä se on ilmasto- ja eläinystävällinen valinta. Sen lisääminen kaikkien ravinnossa on oleellista kestävämmälle kehitykselle.
Kuntani väestöpohja on liian pieni lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.
täysin eri mieltä
Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen kannattaa kuitenkin niin, että esimerkiksi yleistasoisesta kaavoituksesta, asuntopolitiikasta, joukkoliikenteestä ja erikoissairaanhoidosta päätettäisiin yli nykyisten kuntarajojen. Näin ehkäistään verokilpailua, saadaan säästöjä ja ehkäistään alueiden ja ihmisten eriarvoistumista. Samalla on kuitenkin vahvistettava lähidemokratiaa tekemällä osa päätöksistä nykyisiä kaupunkeja pienemmillä alueilla.
Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja.
jokseenkin eri mieltä
Valtuutetun tehtävä on puolustaa koko kaupungin ihmisten, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, ja luonnon etua. Toki on luonnollista, että oman äänestäjäkunnan kysymykset ovat erityisen tuttuja aloitteita tms. varten.
Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi.
Koulutus ja kasvatus
Olisin vastannut muuten sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta tässä suurin osa päätöksenteosta siirtyy maakunnalle. Kasvatus- ja koulutus nousee näin hyvin tärkeään asemaan eriarvoisuuden torjumisessa kunnassa. Eriarvoisuus lähtee usein jo lapsuudesta. Tarvitaan mm. laadukkaampaa päivähoitoa: pienempiä päiväkotiryhmiä, päivähoitopaikka läheltä, psykologeja varhaiskasvatukseen, kielten oppimista ja kulttuuri- ja metsäretkiä. Ei hallituksen leikkauksia. Koulujen ei saa antaa eriarvoistua. Niissä tarvitaan muun muassa riittävä määrä terveydenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreita.
Ympäristö-, maankäyttö- ja rakennuspuolella tärkeintä on uuden yleiskaavan vieminen eteenpäin: kaupungin kehittäminen ja uusien asuntojen rakentaminen viheralueita unohtamatta.
Lue lisää.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille onnistuu paremmin maakuntahallinnolta kuin kunnaltani itsenäisesti.
Jokseenkin samaa mieltä
On selvää, että koko Suomen tasolla soteuudistusta tarvitaan, sillä terveyserot vain kasvavat Suomessa, ihmisiä pompotellaan luukulta toiselle ja terveys- ja sosiaalipuolen palvelut eivät pelaa yhteen. Tässä voi auttaa palvelujen järjestämisen siirtäminen suuremmalle järjestäjälle eli maakunnalle. Kuitenkin nyt esitetyssä soteuudistuksessa on ongelmia, jotka liittyvät yhtiöittämispakon ja valinnanvapauden luomaan alueelliseen eriarvoistumiseen, kustannuksiin ja palvelujen karkaamiseen pois päätöksenteolta. Nämä tulee nyt ratkaista. On tärkeää, että Helsingissä tehty kehitystyö palvelut saman katon alle tuovien perhekeskusten ja hyvinvointi- ja terveyskeskusten muodossa voi jatkua.
Lue lisää:
Soteuudistuksesta
Saavutukseni sotelautakunnassa
Sotetavoitteistani
Videot:
1. Mikä kunnassasi mättää ja kuinka korjaisit sen?
Helsingissä on liikaa eriarvoisuutta. Haluan satsata lasten palveluihin: lähineuvolat, laadukas päivähoito ja mielenterveyspalvelut nuorille. Haluan toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alta ilman jonoa. On oltava tilaa kaikille: Ihmisoikeuksia kunnioitetaan, kotouttaminen sujuu ja kaikille on katto pakkasöinä. Helsingin pitää olla ympäristöystävällisempi. Haluan tiivistä rakentamista, kaupunkiluontoa ja yömetron.
2. Miten äänestäjä voi luottaa siihen, että sinulla on aikaa ja intoa hoitaa yhteisiä asioita?
Kun katsoo, mitä olen saanut aikaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä viime vuosina, uskon sen vakuuttavan sinut innostani ja aikaansaavuudestani. Olen saanut läpi miljoonan lisärahan neuvoloille, hätämajoituksen kaikille, paperittomille terveydenhuollon ja pelastettua asukastalot ja jalkautuvan sosiaalityön. Tätä työtä haluan jatkaa.
3. Kuka on tärkein esikuvasi ja miksi?
Tärkein esikuvani on oma isoäitini, joka evakkona rakensi elämänsä itsenäisesti. Vahvana naisena kouluttautui lääkäriksi miesvaltaisessa maailmassa ja hoiti kokonaisen kunnan terveysongelmat yksin kunnanlääkärinä. Hänellä on mielikuvitusta ja sivistystä, jota parempi maailma tarvitsee enemmän.
Comments