Keskustelimme tänään pitkästi lautakunnassa kaupunkilaisia tästä paljon kuohuttavasta asiasta. Uutisointi on ollut valitettavasti hieman harhaanjohtavaa, sillä useat ovat olleet siinä käsityksessä, että koko palvelu lakkautetaan. Virasto on epäonnistunut tiedottamisessa. Kyse on äärimmäisen tärkeästä, jopa ihmishenkiä koskevasta asiasta, joten lautakunta katsoo muutoksen perään nyt erittäin tarkasti.
Seuraavat seikat on hyvä huomioida:
1) Korostamme, että kyseessä ei ole säästö. Henkilöstö ja raha eivät vähene.
2) Muutos perustuu lainsäädäntöön eli päivystysasetukseen, jonka mukaan psykiatrinen päivystys tulee järjestää yhdessä somaattisen päivystyksen kanssa. Tämä on periaatteessa ihan järkevää ja näin jo kaikkialla muualla Suomessa. Nykyinen tilanne on asetuksen vastainen. Auroraan ei kannata tuoda somaattista hoitoa.
3) Taustalla on käyttösuunnitelman kirjaukset:
a. ”Vuoden 2014 aikana päivystyksen resursseja Malmin sairaalassa vahvistetaan integroimalla psykiatrista ja päihdehuollon päivystystä somaattisen päivystyksen yhteyteen päivystysasetuksen vaatimusten mukaisesti.” ”Vuonna 2014 valmistaudutaan päivystysasetuksen voimaantuloon siten, että psykiatrian ja päihdepalveluiden päivystyksellisiä toimintoja siirretään Malmin sairaalan yhteyteen. Samassa yhteydessä järjestellään Auroran sairaalan psykiatrian päivystyksen sekä psykiatria- ja päihdekeskusten akuuttitoimintoja tarkoituksenmukaisemmaksi kokonaisuudeksi.”
4) Asia on nyt tyoryhman kasittelyssa, joten lopulliset paatokset tehdaan myohemmin. Olemme vaatineet asian tuomista lautakunnan paatokseen, kun paatoksien aika on. Koska asia on vasta kasittelyssa moneen yksityiskohtaan ei ole vastauksia. Esimerkiksi ei tiedeta, onko paivystys pelkastaan Malmilla vai myos Haartmanissa. Kaikki on auki.
5) Mitä me vihreät haluamme ja mitä olemme lautakunnassa vaatineet:
a. Palvelutaso ei saa huonontua. Somaattisen ja psykiatrisen yhdistämisen hyöty on se, että palveluja saa samasta paikasta. Tulevaisuudessa moniongelmaisten, joiden hoito vaatii sekä somaattisen että psykiatrisen puolen hoitoa saavat ne samasta paikasta.
b. Tärkeintä on varmistaa, että Malmilla ja Haartmanissa on osaava henkilökunta (psykiatri ja hoitaja) 24h paikalla. (On luvattu, että paikkaan pääsee 24 h, mutta henkilöstöstä ei ole vielä mitään esitystä.). Nyt Aurorassa on hoitohenkilökunnan lisäksi aina paikalla psykiatri, jos psykiatrinen päivystys jaetaan Malmin ja Haartmanin kesken, riittääkö joka vuoroon (myös öisin) psykiatreja?
c. Odotustila on oma ja rauhallinen ja vastaanottotila on oma ja rauhallinen. (Tämä voi olla vaikeaa tilojen takia, tätä puskemme erityisesti.)
d. Psykiatrinen päivystys on matalan kynnyksen paikka eli sinne voi kävellä ilman lähetettä. Nythän Aurorakin on virallisesti lähetepoliklinikka, mutta käytännössä sairaanhoitajalle on päässyt suoraan kadulta ja nopeasti – tämä on ollut erinomainen ja tarpeellinen palvelu. (Meille vastattiin, että päivystykseen pääsee ilman lähetettä.)
e. Avopuolen pitää parantua (lisää resursseja), jotta esim. reseptien uusimiset ja vastaavat voidaan hoitaa poliklinikoilla vaivatta (nykyisin tätä tehty jopa päivystyksessä).
Muut kirjoitukseni liittyen sosiaali- ja terveyslautakuntaan
Comments
8 vastausta artikkeliin “Auroran psykiatrian päivystyksestä”
Kiitos avoimuudesta, tuntuu näin kaupunkilaisena hyvältä saada ajantasaista tietoa tästä prosessista. Myös mielenterveyspalveluissa työskentelevät ihmiset ovat ymmällään siitä, mitä tapahtuu.
Muutama näkökulma, jotka tuntuvat tärkeiltä / kaipaavat selvennystä:
1. Päivystysasetus ja sen vaatimukset. Olen lukenut asetusta ja sen rinnalla näitä kirjaamiasi huomioita. Vaikuttaa siltä, että tulossa oleva prosessi on seuraavanlainen (mikäli lautakunnan toiveet toteutuvat) : asetuksen vuoksi psykiatrinen päivystys on pakko siirtää somaattisen yhteyteen – tästä on siis turha keskustella. Tämä voi kuitenkin tarkoittaa sitä, että (kirjaamasi kohta 5c) psykiatrisella päivystyksellä säilyy oma odotus- ja vastaanottotilansa. Eli muutos on ulkoisesti kosmeettinen? Fyysisesti vain esimerkiksi ulko-ovi olisi jaettu, ja silti samalla päivystysasetuksen toive toteutuu (eli toive siitä, että potilas, joka tarvitsee sekä somaattista että psyykkistä tukea, voisi saada niitä samasta paikasta.) Käytännössä siis ”Aurora” voitaisiin siirtää sellaisenaan esimerkiksi Malmille?
Tässä yhteydessä on huomautettava, että psykiatrista tukea tarvitsevien potilaiden leimautumisvaara on tuolloin valitettavasti olemassa. (Joku perusteli päivystysten yhdistämistä nimenomaan sillä, että stigmatisointi vähenisi, mikä on absurdi väite.) Aurorassa leimautumista on ollut varsin vähän: jokainen hoitaja, saattava ja hoidettava ymmärtää, että ihminen voi mennä rikki, ja potilaat pystyvät samaistumaan toistensa suruun ja kipuun. Toisaalta päivystys on muilta katseilta suojassa.
2. Onko lautakunnassa ymmärretty Auroran päivystyksen kaltaisen paikan syvämerkitys? Se ei ole vain yksi palvelukokonaisuus, joka voi sijaita minkä vierellä tai seassa vaan, yhdisteltynä minne tahansa. Se on paikka, joka mielenterveysongelmista kärsivän ihmisen mielessä tarkoittaa turvaa, turvapaikkaa, toivoa. Asiantuntevan, kynnyksettömän psykiatrisen päivystyksen olemassaolo ja erityisesti sen muoto ja toimintatapa ovat asioita, jotka pelastavat ihmishenkiä joka päivä. Eivätkä vain niiden ihmisten henkiä, jotka sinne päätyvät hoidettavaksi/keskustelemaan – vaan myös niiden, joille tietoisuus Auroran kaltaisesta paikasta antaa rauhan jaksaa eteenpäin. ”Kun en enää jaksa, voin mennä sinne, ja siellä otetaan vastaan samalla tavalla kuin viimeksikin.”
Mielenterveyden ongelmista kärsivien mielessä sana ”Aurora” tarkoittaa, että on joku paikka, josta saa heti apua. Jossa ei tarvitse selittää mitään. Jonne tarvitsee vain jaksaa raahautua, niin on turvassa. Se tarkoittaa sitä, että ovella on heti vastassa hoitaja, joka ottaa sinut vastaan tietäen, että sinun on todella paha olla. Heti ovella osataan lausua oikeat sanat: ”Hyvä, että tulit tänne, me voidaan auttaa sua.” Katseet, kosketukset, tapa puhua ja kohdata ovat mietittyjä ja oikeita. Kun ihminen on ihan tuhoutumassa, ne ovat korvaamattoman merkittäviä. Kuinka yhdistetyssä päivystyksessä varmistetaan se, että ihminen päätyy oikealle ovelle, saa oikeanlaisen ihmisen vastaansa taksista ulos kömpiessään? Tällaiset kokemukset ovat korvaamattomia mielenterveyden ongelmista kärsivän ihmisen kuntoutumisen ja hoidon kannalta.
Aurorassa moniammatilliset osaajat ovat erikoistuneet mielen kipuihin, lääkäri osaa tunnistaa oireista pääpiirteittäin, mikä voisi rauhoittaa. Auroraan saa jäädä yöksi, jos pelottaa ettei selviä kotona. Kuinka kaikki tämä järjestetään Malmilla/Haartmanissa? Mikäli psykiatrinen päivystys jaetaan kahden päivytyspaikan kesken, tuntuu vaikealta uskoa, että niissä molemmissa voitaisiin säilyttää sama laatu ja palvelumahdollisuudet kuin Aurorassa. Toivottavasti emme saa kahta kompromissiratkaisua yhden toimivan tilalle.
Silloin, kun syömishäiriöinen ja käsiään viiltelevä teinityttö, tappamaan kehottavia ääniä kuuleva iso keski-ikäinen ja aggressiivinen mies, synnytyksenjälkeisestä masennuksesta kärsivä äiti, psykoottinen mummo ja itsetuhoinen nuorimies saapuvat viimeisillä voimillaan Auroraan, kuvantamis- ja laboratoriopalvelut eivät ole se, mitä he tarvitsevat (ja jos ovat, Aurorasta on toiminut lähetteen saaminen eteenpäin oikein hyvin). He tarvitsevat ihmisiä, jotka osaavat rauhoittaa ja paikan, jossa jokainen muu vierellä kärsivä ymmärtää, mistä on kyse ja osaa samaistua.
Helsinkiläisessä arjessa hyvin moni ihminen on jaksanut tuhon ohi sillä, että muistaa, että Aurorasta lähtiessään joku sanoi ovella, että: ”Kaikki menee hyvin, ja jos ei mene, me ollaan täällä 24/7, me otetaan sut tässä ovella vastaan. Jos et halua tulla tänne, voit aina soittaa.”
Aurorassa korvaamattoman tärkeää on siis paitsi palvelu, raha ja henkilöstö, myös muoto ja tila, ilmapiiri, toimintatapa ja paikka, joka on saatu vuosien aikana hiottua sellaiseksi, että siihen uskaltaa luottaa ihminen, joka kärsii vaikeista psyykkisistä kivuista. Esimerkiksi ihminen, joka ei uskalla kotoaan mihinkään, ei uskalla nähdä yhtään tuntematonta ihmistä.
Se, mitä siis tarvitaan jatkossakin, on yksi selkeä paikka, jonka nimi tarkoittaa mielessä turvaa. Olkoon se paikka vaikka ”Malmi” tai mikä tahansa. Paikan tulee olla sellainen, että sinne astuessaan ei edes tarvitse jaksaa puhua mitään, hoitoketju käynnistyy ovelta välittömästi. Aurora ei ole täydellinen, mutta siellä tuollainen ketju on osattu rakentaa niillä resursseilla, joita käytössä on. Toivon todella kovasti, ettei tuota osaamista sivuuteta tässä prosessissa, ja se osataan päivystysasetusta seuraten siirtää viisaudella jonnekin muualle, rikkomatta sitä, mikä jo toimii.
3. Millaisia ratkaisuja eri kunnissa ja piireissä on tehty/tehdään päivystysasetuksen vuoksi? Meillä on mielenterveyshoidon menestystarinoita muualta Suomesta, mm. Etelä-Karjalan malli. Laitetaanko kaikkialla toimivat järjestelmät uusiksi vain, jotta voidaan vastata asetuksen vaatimuksiin?
4. Kohta 4 tekstissäsi herätti kaupunkilaisena minussa seuraavia kysymyksiä:
– minkä työryhmän käsittelyssä asia on nyt, ketä tuohon ryhmään kuuluu, ketä he kuulevat asiantuntijoina?
– ovatko päätöksentekoon osallistuvat (esimerkiksi tuo työryhmä ja lautakuntanne) viettäneet aikaa Auroran päivystyksessä, ovatko he kuulleet työntekijöitä, ymmärtävätkö he paikan hengen ja symbolisen, henkiä pelastavan syvämerkityksen?
– millaiset muutokset tai päätöksentekoprosessit ovat lautakunnassa mahdollisia, ”kun on päätöksien aika”?
– kuinka kaupunkilainen voi vaikuttaa tähän prosessiin, voiko?
Tuo kohta 2. on äärettömän tärkeä.
Minulla oli joskus paha masennus, ja päädyin miettimään tuhopolttojen sytyttämistä roskalavoille ja autokatoksiin ympäri Helsinkiä. Tiesin, että Aurora on sellainen konsepti, johon voi vain nojautua toivoen tukea kun on astunut portista sisään. Pääsin melko nopeasti yöksi hoitoon, ja siitä kaksi viikkoa vietin paikan päällä. Saamani tuki oli korvaamatonta, varsinkin epämuodollinen vertaustuki toisilta tavallisilta ihmisiltä, joilla oli syystä tai toisesta vaikeaa. Ja kun viimein lähdin paikasta, sanottiin minulle ovella että Aurora on aina täällä, ja voit aina tulla tänne jos on vaikeaa.
Aurora onnistui kohdallani katkaisemaan sen masennuksen kierteen, mikä minulla oli ollut.
”Korostamme, että kyseessä ei ole säästö. Henkilöstö ja raha eivät vähene”….
Juu eivät vähene päivystyksestä, mutta 40 psykiatrista sairaalapaikkaa vähenee Auroran sairaalasta vuoden 2014 loppuun. Joten kyllä henkilöstö ja raha todellakin vähnee!!!
Etelä-Pohjanmaan shp:ssä on erikseen psykiatrinen päivystys 24h, eli ei pidä paikaansa mitä sinä kirjoitit: ”psykiatrinen päivystys tulee järjestää yhdessä somaattisen päivystyksen kanssa. Tämä on periaatteessa ihan järkevää ja näin jo kaikkialla muualla Suomessa.”
Kiinnostavaa, näin meille lautakunnassa sanottiin, että muualla erillisiä ei ole. Tiedätkö, onko siellä edessä muutoksia?
Tuo sairaalapaikkakysymys on erillinen tästä (päätöksenteossa, vaikkakin ymmärrän sen asiana liittyvän tähän). Palaan siihen.
Hei Marjaana Toiviainen! Luen kirjoittamasi ajatuksella läpi ja palaan pian.
Haartmanissa työskentelevänä on pakko sanoa, että tiedottaminen on tosiaankin sujunut erittäin heikosti. Haartmanissa tästä asiasta kuuli työntekijät ensimmäisenä Metro-lehdestä. Edes johdolla (ainakaan ylihoitajat) ei ollut mitään hajuakaan, että tällainen uudistus on tulossa. Tuosta Malmin tilanteesta oli tieto kyllä, koska se oli siinä lautakunnan kokouksen pöytäkirjassa.
Sen minä kyllä tiedän, että Auroran päivystyksen hajauttaminen Malmille ja Haartmaniin ei onnistu Haartmanin osalta, koska tilaa ei ole. Haartmanissa ei tällä hetkellä ole yhden yhtä vapaata neliösenttiä odottamassa psykiatrisia potilaita. Ja meno on kova päivystyksessä, joten ei taida olla ihan paras vaihtoehto laittaa somaattista ja psykiatriata päivystystä samoihin tiloihinkaan. Onkohan tuohon psykiatriseen päivystykseen varauduttu täysin edes Malmin suunnittelussa? Koko psykiatrisen päivystyksen siirto Malmille on sekin huono vaihtoehto, koska Malmin sairaala on niin syrjässä. (Nyt tässä remontin yhteydessä olisi ollut hyvä tilaisuus siirtää sairaala esim. Lähemmäs juna-asemaa, mutta tähän ei ryhdytty. Miksi?)