Tänään sotelautakunnassa tärkeimpänä asiana oli talousennusteen läpikäyminen. Itse sotepalvelut näyttävät pysyvän raamien sisällä, mutta joudumme pyytämään ylitystä kaupunginhallitukselta HUS:n kustannuksiin (24 miljoonaa), toimeentulotukeen (7 miljoonaa) ja työllisyyden hoitamiseen (31 miljoonaa). Lisäksi pakolaisten vastaanottotoiminnan kasvu merkitsee ylityksiä, mutta tämän korvaa valtio. HUS:n kulujen kasvut johtuvat monista asioista kuten väestön-, hintojen, henkilöstökulujen ja lähetemäärien kasvusta. Työttömyydessä ja toimeentulotuessa näkyy yleinen heikko talouden kehitys.

Itse kysyin kouluterveydenhuollon, lastensuojelun ja perheneuvoloiden suoritemäärien jäämisestä jälkeen suhteessa tavoitteisiin. Sain nähän hyvät vastaukset. Erityisesti lastensuojelussa on tehty suuri rakennemuutos laitoshoidosta perhehoitoon. Tämän oletan olevan lapsille parempi.

Muita asioita olivat esimerkiksi lahjoitusrahastojen voittovarojen kohdentaminen heikossa asemassa oleville (kerrankin mukava päätös) ja päihdehoitopalvelujen, opioidiriippuvaisten korvaushoitojen sekä turvallisuuspalvelujen hankinnat.

Itselleni vaikein päätös lautakunnassa tällä kertaa oli Hiv-infektion saaneiden huumeiden käyttäjien erityispalvelujen hankinta. Aiempi tuottaja on ollut Diakonissalaitos, mutta nyt kilpailutuksen voitti halvemmalla hinnalla A-Klinikkasäätiö. En epäile, etteikö A-Klinikkasäätiö pystyisi palvelua hyvin tuottamaan, varsinkin kun laatukriteerit olivat kilpailutuksessa määritelty. Olen kuitenkin huolissani siitä, miten Diakonissalaitoksen pitkään kehittämän palvelun hiljainen tieto siirtyy eteenpäin. Kyse on kuitenkin ihmisistä, joiden ei ole helppo rakentaa luottamusta palvelun tuottajaan. Olemme siksi, myös tällä kertaa, korostaneet, että siirtymä pitää toteuttaa todella hyvin, jotta ihmiset eivät joudu tyhjän päälle.

Tässä vaiheessa kilpailutukseen ei voinut enää puuttua, sillä valinta perustui kilpailutuksen kriteereihin. Kilpailutus on pakko tehdä, koska laki kieltää kuntia ostamasta palveluita ilman, että ne kilpailutetaan vähintään neljän vuoden välein. Edellisessä vaiheessa eli kriteereistä päätettäessä yritin vaikuttaa asiaan ja palvelun laadun turvaamiseen kannattamalla seuraavaa esitystä: ”lautakunta edellyttää, että – selvitetään kilpailutuksen ohella vaihtoehtoa siirtää toiminta kaupungin omaksi toiminnaksi – mikäli päädytään esittämään kilpailutusta, selvitetään, millä tavoin voidaan turvata toiminnan laadun säilyminen vähintään nykyisellä tasolla.” Tämä ei valitettavasti mennyt silloin läpi (4 vs. 8).

Aiemmat blogini sotelautakunnassa löytyvät täältä.