Huomisen lautakunnan listalla on taas paljon asiaa. Koko lista löytyy täältä.

1. Pöydältä toimintasuunnitelma kiireettömään hoitoon pääsyn parantamiseksi terveysasemilla

Teimme viime vuoden lopulla tärkeän päätöksen siitä, että Helsingin terveyskeskusjonojen on vihdoin lyhennettävä niin, että kiireetön vapaa aika lääkärille olisi saatavilla keskimäärin 14 vuorokauden kuluessa kaikilla terveysasemilla. Nyt erot asemien välillä ovat suuret. Jos ja kun asia kiinnostaa, kannattaa tutustua toimenpideohjelmaan täältä. Avainasemassa on se, että asiakas tulee asioimaan hänen hoitoaan koordinoivan ammattilaisen kanssa, jotta yksi henkilö on kartalla ja tukena koko ajan. Asiakkaat jaetaan palvelutarpeensa mukaisesti kolmeen segmenttiin: paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat, satunnaisen palvelutarpeen asiakkaat ja tunnistamattoman palvelutarpeen asiakkaat

Terveysasemille on jo lisätty sosiaali- ja terveysviraston vuoden 2016 tulosbudjetin puitteissa 6 lääkäriä ja 4 hoitajaa. Uusia lisäyksiä tehdään vielä vuoden 2016 aikana tulosbudjetin niin salliessa. Samoin lisätarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan vuoden 2017 käyttösuunnitelman yhteydessä.

Moniammatillinen tiimi mahdollistaa palveluiden tuottamisen ”yhden luukun” periaatteella. Integroitu malli on ollut käytössä Vuosaaressa 15.2.2016 alkaen. Vuoden 2016 aikana se laajennetaan noin viidelle terveysasemalle ja vuoden 2018 aikana se on käytössä koko kaupungissa.

Esittelystä voi myös lukea: ”Terveysasematoimintaa on kehitetty Helsingissä vuosia. Toimintatapamuutoksissa ovat korostuneet työnjaon selkeyttäminen, palvelujen integraatio ja lisääntyvästi myös digitalisaatio ja omahoito. Monisairaan potilaan hoitomalli vuonna 2009 koordinoi hoitoa, ja työparimalli vuonna 2010 selkeytti työnjakoa. Listautumismalli ja lääkäreiden paikallinen sopimus tukivat vastaanottotoimintaa, ja Hyvä Potku -hanke vuonna 2013 tehosti edelleen lääkärivoimavarojen käyttöä. Jalkautuvat erikoislääkäripalvelut parantavat yhteistyötä, ja ryhmätoiminnan käynnistyminen vuonna 2013 toi vaihtoehdon vastaanotoille. Sähköinen terveystarkastus ja – valmennus aloitettiin Ite nettiin -ohjelmalla vuonna 2014. Uusimpina on toteutettu vuonna 2015 monisairaan paljon palveluja käyttävän asiakkaan koordinoitu hoito, niin sanottu hoitovastaavamalli, ja vuonna 2016 toiminnallisen integraation kokeilu, niin sanottu vastuuhenkilömalli Vuosaaressa.”

2. Pöydältä pääkaupunkiseudun sairaala-aluevision 2030 päivitys

Vision mukaisen kehityksen seurauksena pääkaupunkiseudulla vapautuisi vuoteen 2030 mennessä useita keskeisillä paikoilla sijaitsevia sairaala-alueita muuhun käyttöön. Sairaala-alueiden lukumäärä väheni päivityksen yhteydessä aiemmasta yli kymmenestä neljään. Sairaansijatarve suhteessa väestömäärään ja -rakenteeseen vähenee, koska hoitomenetelmien kehittyessä on mahdollista lyhentää sairaalahoitoaikoja ja siirtää palveluja entistä enemmän avo- ja kotihoitoon.

Mm. Kivelä, Kätilöopisto, Kirurginen, Töölö lopetetaan 2030 mennessä (mm. Koskelan ja Auroran aluetta on hahmoteltu asuinkäyttöön).

Kysyin viimeksi Kätilöopistosta, mutta koska asia on HUS:n, ei tullut perusteluja.

3. Sosiaali- ja terveysviraston toiminnan ja talouden ennuste 31.5.2016

Pysytään melko hyvin budjetissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen budjetin arvioidaan ylittyvän noin 9,2 milj. eurolla. Ylitys selittyy kokonaisuudessaan vastaanottokeskusten ylityksellä.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen budjetin arvioidaan ylittyvän 0,7 milj. eurolla ilman vastaanottokeskuksia. Suurin osa ylityksestä syntyy omaishoidon tuesta ja kuljetuspalveluista.

Terveys- ja päihdepalvelut arvioi budjetin alittuvan 0,6 milj. eurolla psykiatria- ja päihdepalveluissa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut arvioi budjetin ylittyvän 4,3 milj. eurolla. Ylitystä syntyy lähinnä kotihoidossa ja henkilöstökustannuksissa.

Lastensuojelussa painopiste siirtyy tavoitteiden mukaisesti laitoshoidosta perhehoitoon (kysyn, vaikuttaako lasten saamaan palveluun se, että lastensuojelun perhehoito jääty jälkeen tavoitteista). Poliklinikkakäynnit ja päivystyksen käynnit ylittävät suunnitellun tason, kuten myös suun terveydenhuollon käynnit, joiden määrän arvioidaan toteutuvan saman suuruisena kuin vuonna 2015. Kotihoidon käynnit ylittävät aiempien vuosien tapaan talousarvion, ja palvelurakenteen muutoksen mukaisesti iäkkäiden pitkäaikaisen laitoshoidon määrä vähenee edellisvuodesta.
Kaikkien sitovien tavoitteiden ennustetaan toteutuvan suunnitellusti.

Vaadimme aiemmin, että budjettineuvotteluissa saatu 9,47 miljoonan euron lisärahasta päätetään nimenomaan lautakunnassa. Nyt virastopäällikkö esittää, että on tarkoituksenmukaista jättää kohdentamattomasta määrärahasta edelleen osa kohdentamatta mahdollisten myöhemmin tänä vuonna ilmaantuvien ennakoimattomien lisäkustannusten kattamiseksi. Tällaisia lisäkustannuksia voi aiheutua esimerkiksi turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalveluista, omaishoidon tuen vapaapäiväoikeuden laajenemisesta tai toimeentulotuen määräaikojen noudattamisen edellyttämästä määräaikaisesta lisähenkilöstötarpeesta.

Virastopäällikkö esittää, että kohdentamattomasta määrärahasta kohdennetaan 2,3 milj. euroa sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osaston ylityksen kattamiseen. Ylitysennusteesta lopun 2,3 milj. euron osalta ryhdytään osaston sisäisiin toimenpiteisiin. Lisäksi määrärahasta kohdennetaan 1,0 milj. euroa kotihoidon vahvistamiseen ja 1,0 milj. euroa terveysasemien kiireettömän hoidon saatavuuden parantamisen nopeuttamiseen.

Eli lisärahat menevät hyviin kohteisiin mm. kotihoitoon, toimeentulotukeen mahdollisesti, pakolaisiin ja terveyskeskusjonojen purkamiseen (kysyn, miksi ei suurempaa summaa). Ulkopuolelle jäävät siis prioriteeteistamme perheet ja lähityö. Nostamme ne lautakunnassa esille tulevien rahojen allokaation suhteen.

4. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetustuen matkamäärien muutos

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelumatkojen määrä on jatkossakin neljä yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, mutta lisätään joustoja (molempiin suuntiin). Minulle tämä ok, mutta en ymmärrä, miksi antaisimme päätösvaltamme pois: ”Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että jatkossa harkinnanvaraisten matkamäärien linjausten muutoksista vastaa vammaistyön johtaja.”

5. Lääkärityövoiman hankinta

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä lääkärityövoiman vuokraamista koskevan kilpailutuksen periaatteet ja ehdot sekä oikeuttaa sosiaali- ja terveysviraston tekemään tarjouspyyntöasiakirjoihin tarvittaessa välttämättömiä vähäisiä muutoksia.

6. Mielenterveyskuntoutujien palveluiden hankinta Niemikotisäätiöltä

Sopimus uusitaan, kysyn muuttuuko jotain. Niemikotisäätiö tuottaa sääntöjensä mukaan sosiaalipsykiatrista kuntoutustyötä ja ehkäisevää mielenterveystyötä järjestämällä helsinkiläisille avohoidossa oleville mielenterveyskuntoutujille eriasteisesti tuettua ja ohjattua kuntoutusta. Säätiön kuntoutusjärjestelmä muodostuu asumuskuntoutuksesta, päivätoiminnasta, työkeskustoiminnasta ja työhön valmennuksesta. Säätiö järjestää myös ruokapalvelua ja loma- sekä virkistystoimintaa.

7. Toimeentulotuen sähköisen asioinnin ja asiakirjahallinnan ylläpitopalvelujen optiokausien 2017–2018 käyttö

Optiokaudet johtuvat mm. seuraavista aikatauluista:

– HUS ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän Apotin hankintasopimus on allekirjoitettu toimittajan kanssa 21.4.2014. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan Apotin käyttöönotto tapahtuu Helsingissä v. 2020.

– Perustoimeentulotuen käsittely siirtyy Kelaan vuoden 2017 alusta. Harkinnanvarainen toimeentulotuki jää kuntien vastuulle, joten kunta tarvitsee järjestelmän tämän palvelun hoitamista varten.

– Kansallinen Sote-ratkaisu. Järjestelmävastuun siirto Sote-aluille tapahtuu tämän hetkisen suunnitelman mukaan vuoden 2019 alusta lukien.

8. Haagan ja Myllypuron kuntoutuskotien muuttaminen sosiaalihuoltolain mukaiseksi asumiseksi

Kysyn vielä, onko vaikutusta potilaille

9. Kolmen psykiatrisen päiväsairaalan muuttaminen intensiiviseksi avohoidoksi (kannattaa lukea esitys, on iso muutos, joka toivottavasti parantaa palveluun pääsyä, kyselen itsekin vielä tarkemmin)

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää muuttaa psykiatria- ja päihdepalvelujen idän, lännen ja pohjoisen psykiatriset päiväsairaalat psykiatrian poliklinikoiden intensiivisen avohoidon työryhmiksi ja lopettaa samalla 51 päiväsairaalapaikkaa 1.8.2016 alkaen.

Suunnitelmassa intensiivisen psykiatrisen avohoidon työryhmät sijoittuvat hallinnollisesti osaksi psykiatrian poliklinikoita. Uuden toiminnan tavoitteena on lisätä palvelujärjestelmän joustavuutta ja palvelujen saatavuutta – psykiatria- ja päihdekeskusten sisällä ei tarvita enää erillisiä lähetteitä ja potilaan hoito voidaan aloittaa tarvittaessa jopa välittömästi ilman jonotusta. Potilaalle maksutonta intensiivistä avohoitoa tarjotaan psykiatrian poliklinikoiden aukioloaikoina: arkisin neljästi viikossa klo 8–16 välillä ja yhtenä arkipäivänä viikossa klo 10−18 välillä. Tulevaisuudessa aukioloaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa terveys- ja hyvinvointikeskusten yhteydessä klo 8−20 välille.

Palveluvalikkoa kehitetään paremmin potilaiden tarpeita vastaavaksi monipuolistamalla erityisesti ryhmämuotoisia hoitoja (kognitiiviset terapiasovellukset, psykoedukaatio, luovat terapiamuodot, toiminnalliset ryhmät, yhteisöön ja yhteiskuntaan suuntaava tuki) sekä lisäämällä tuki- ja vertaistoimintaa ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä. Hoidon vaikuttavuutta tehostetaan räätälöimällä hoito (intensiivisen avohoidon pituus, käyntien tiheys, hoidon sisältö) kullekin potilaalle erikseen hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti huomioiden myös akuuttihoidon tarve, mihin perinteinen päiväsairaalahoito on voinut vastata heikosti. Hoidon intensiteetti voi yksilöllisesti vaihdella jokapäiväisistä kertaviikkoisiin hoitokäynteihin. Potilaan hoidon jatkuvuutta parannetaan siten, että potilaan hoitava lääkäri ja vastuuhenkilö säilyvät samoina intensiivisen avohoidon aikana. Tavoitteena on, että potilaan hoidon ja kuntoutuksen lähtökohtana on yksi yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma.

Päiväsairaalatoimintaa rakenteellisesti ja sisällöllisesti kehittämällä myös palvelun tuottavuutta pystytään lisäämään: erillisistä hoitopaikoista luopuminen mahdollistaa resurssien tehokkaamman ja joustavamman käytön entistä suuremmalle potilasryhmälle. Intensiivisen avohoidon tiimit muodostetaan sairaanhoitajista/toimintaterapeutista ja psykologeista. Jokaisen tiimin tukena on lääkäri. Muut mahdolliset sosiaalityön ja toimintaterapian palvelut tarjotaan potilaalle edelleen psykiatrian poliklinikalta myös intensiivisen avohoidon aikana.

Intensiivisen avohoidon toiminta on psykiatrian avohoitokäyntejä kuten muukin psykiatrian poliklinikan toiminta ja asiakkaalle maksutonta (ennen maksoi).

Toimintamuutos ei aiheuta tilamuutoksia tai korjaustarpeita. Tukipalvelujen tarve ja kustannukset vähenevät ateriakulujen osalta. Muilta osin muutos on kustannusneutraali.

10. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Kårkulla samkommun -kuntayhtymän taloussuunnitelmasta vuosille 2017 – 2019

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei katso voivansa hyväksyä ehdotettujen uusien hintojen tasoa.

Täältä voit lukea aiemmat kirjoitukseni sotelautakunnasta.