Huomenna sotelautakunnan kokouksessa käsitellään terveys- ja hyvinvointikeskuspilottien osittain epäonnistunutta aloitusta mm. Vuosaaressa. On hienoa, että jonot on käytännössä saatu purettua, mutta täysin kestämätöntä, jos kaupunkilaiset eivät saa yhteyttä terveyskeskukseen. Kysyn virastolta, paljonko jonojen lyhentymisestä johtuu siitä, että ihmiset eivät pääse soittamalla läpi.
Tilanne on saatava korjattua pikaisesti. Erityisesti henkilöstöä on lisättävä yhteydenoton ruuhkapiikkeihin, jotta puhelimella saa yhteyden. Sähköinen yhteydenottomahdollisuus pitäisi ottaa myös Vuosaaressa käyttöön.
Tukeni on muutoksen puolella, enkä usko, että ongelmat varsinaisesti liittyvät toimintamalliin, joka siis tarkoittaa sitä, että jokaiselle nimetään yhteyshenkilö, joka yhdessä potilaan kanssa suunnittelee hoitopolun. Yleisen puhelinnumeron sijaan potilas on aina yhteydessä tähän yhteyshenkilöön. Nyt käytännön tilanne vaikuttaa kuitenkin niin huonolta, että tarvitsemme lautakunnassa virastolta selkeän suunnitelman siitä, miten korjataan pikaisesti tilanne sellaiseksi, että ihmiset saavat yhteyden terveyskeskukseen.
Olen jo aiemminkin pyytänyt tätä, mutta kysyn huomenna vielä uudelleen, miksi takaisinsoittojärjestelmää ei voisi palauttaa aivan väliaikaisesti siksi aikaa, että suurempi massa on saanut omat vastuuhenkilönsä, jolloin yleinen numero ei kuormitu enää samalla tavalla? Vastaukset pitää saada myös kysymyksiin, vaarantuuko potilasturvallisuus ja paljonko ihmisiä on valunut päivystykseen (mitkä ovat tämän kustannukset)?
Toisena isona asiana on sosiaali- ja terveysviraston laitoshuollon ja ostopalvelusiivousten yhdistäminen HUS-Desiko -liikelaitokseen. Olen kysynyt sen suhteen mm. seuraavat kysymykset:
-Esityksessä tuodaan esille vain muutoksen positiivisia puolia. Eikö ole synergiaetu, että laitoshuollon henkilöstö (joka toimii on samassa organisaatiossa kuin samoissa tiloissa toimiva kaupungin henkilöstö? Palmia-lausuntoomme kirjasimme: ”Laitoshuoltopalvelut ovat osa potilaan ja asukkaan hoitoon liittyvää toiminnan prosessia, mikä edellyttää jatkuvaa kiinteää yhteistyötä hoitoon osallistuvien tahojen kanssa.”
-”Helsingille jää maksettavaksi Kevan eläkemenoperusteinen maksu, vaikka toiminta siirtyy HUS:iin. Tämä huomioon ottaen ei toiminnan kustannuksissa ole merkittävää eroa ensimmäisenä vuotena Helsingin sosiaali- ja terveysviraston tai HUS:n tuottamana.” Mitä tässä asiassa tapahtuu ensimmäisen vuoden jälkeen, miksi kustannukset alenisivat tämän jälkeen?
-Jos nykyisellään laitoshuoltoon on palkattu paljon maahanmuuttajia, olisiko tilanne HUS Desikossa sama?
Comments